AfterDawn logo

MT: Laajakaistayhteyksien miniminopeuden nosto siirtynee tuleville vuosille

Sami Koivunen Sami Koivunen
3 kommenttia

Viestintävirasto ei aio tukea laajakaistayhteyksien miniminopeuden nostoa tänä vuonna. Viraston mukaan internetin vähimmäisnopeuden nosto nykyisestä yhdestä megasta kahteen megaan on järkevä vasta ensi vuonna. Asiasta kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Asiaa ajava opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) haki virastolta selvitystä lokakuun alussa. Kiuru on ajanut asiaa aktiivisesti ja luvannut alarajan nostoa vielä tämän hallituskauden aikana. Nyt lupauksen toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.

MT:n mukaan viestintäviraston selvitys osoittaa, että erot laajakaistayhteyksien nopeuksissa ovat isoja. Lähes kolmella neljästä suomalaisesta kerrotaan olevan yli kahden megan liittymä ja yli puolella on jo käytössään vähintään 10 megan liittymä. Lähes joka viidennellä on käytössään sadan megan yhteys.


Kuntaliitto moitti syyskuussa HS.fi:ssa yleispalveluliittymien hinnoittelua ja kertoi vähimmäisnopeuden jämähtämisen yhteen megaan syövän alueellista tasa-arvoa.

Talouselämän mukaan asetus siirtyy vuodelle 2016, koska vasta 73 prosentilla suomalaisista on kahden megan yhteys. Euroopan Komission mukaan miniminopeutta voidaan nostaa, kun 80 prosenttia kaikista laajakaistallisista kotitalouksista käyttää nostettavaa nopeutta.

Selvityksen mukaan olemassa oleva teknologia mahdollistaisi yli megan nopeuksien tarjoamisen kattavasti myös haja-asutusalueilla. 100 prosentin kattavuus edellyttäisi kuitenkin myös merkittäviä investointeja verkkoihin.


Ajatus yleispalvelusta perustuu tarkoituksenmukaisuuteen, ja kun verkot kehittyvät ja kansalaisten tarpeet kasvavat, on myös saatavien nopeuksien pysyttävä mukana
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintämarkkinayksikön johtaja Olli-Pekka Rantala Talouselämässä.

Nykyinen vähimmäisnopeus on ollut voimassa vuoden 2010 heinäkuusta.

Edit. 6.1.2014 klo 1:30: Juttua täydennetty Talouselämän tiedoilla.

3 KOMMENTTIA

xbkrypt0n1/3

Tulisi sama systeemi käyttöön kun sähkössä loppukäyttäjien laskutuksen kanssa (siirto+käyttö). Kilpailua tulee lisää kun kaikki operaattorit saavat myydä yhteyksiä kaikille ja hinnat saadaan jotenkin kuriin (sähkössä siirtomaksu ei saa olla liian korkea). Tällä hetkellä aika villi länsi meininki kun kaupungeissa tarjotaan lähes ilmaisia tai jopa ilmaisia yhteyksiä ja kaupungin ulkopuolella tuosta megasestakin joutuu pahimmillaan pulittamaan sen 40e/kk ja sen saa periä se kuka yhteydet ensimmäisenä vetää tai ostaa itselleen eikä muilla ole mitään asiaa niille apajille.

Lumikki2/3

Kyllä niillä on jo tavallaan siirtomaksu käytössä. Eli kilpailija voi mennä toisen "lankoihin", mutta sen toimivuus on sitten toinen asia. Koska "omistaja" voi aina kilpailla omissa "langoissa" paremmin kuin kilpailijan.

Paras olisi kun valtio ottaisi koko Suomen tietoliikenneyhteyden omaan haltuunsa ja vuokraisi niitä kaikille halukkaille samaan hintaan. Eli olisi valtion velvollisuus rakentaa tietoliikenneyhteyksiä ja pitää ne kunnossa. Tällöin poistuisi monia yrityksen taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä rajoitteita, vaikka muutamia uusia ongelmia tulisikin sen mukana.

tonttila3/3

Jokaiseen kännykkäliittymään vakiona 1 megan netti(nykyään 256kb lienee kaikissa?) niin tavoite täytetty. Liittymiä on enemmän kuin ihmisiä niin eikö se olis siinä.

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT

Seuraa! Kirjekuoren symboli
Uutiskirje
Threadsin logo
Threads
Blueskyn logo
Bluesky
Mastodonin logo
Mastodon
Sulje palkki