HDMI - High-Definition Multimedia Interface

Tässä artikkelissa käsitellään HDMI:ta eli High Definition Multimedia Interfacea. Seuraavissa kohdissa käsitellään mm. HDMI:n etuja vanhempiin tekniikoihin verrattuna ja kerrotaan hieman teknisemmin HDMI:sta. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin HDMI:n 1.3- ja 1.4-versioihin. Ennen tarkempaa teknistä tekstiä on tekniikkaa vierastaville lyhyt esittely HDMI:sta.

HDMI:n esittely lyhyesti

Niiden, joita HDMI:n tekninen puoli ei kiinnosta, kannattaa lukea tämä yhteenveto ja jättää loput artikkelista lukematta.

HDMI on liitäntästandardi, joka on suunniteltu kuluttajaelektroniikan äänen, kuvan ja verkkoliikenteen (1.4-version myötä) siirtämiseen. Käytetty tekniikka on täysin digitaalista, ja se on suunniteltu erityisesti teräväpiirtovideon ja monikanavaäänen siirtämiseen yhdessä pienessä kaapelissa ja liittimessä. HDMI:ssa voi siirtää pakkaamatonta videota, audiota ja verkkoliikennettä sekä kuluttajaelektroniikan laitteista että PC:eistä, joten kuluttaja voi siis yhdistää nämä laitteet keskenään. HDMI tukee kaikkia nykyisiä videostandardeja ja resoluutioita 480p-resoluutiosta aina 1080p- (1.3-versio) ja 2160p-resoluutioon (1.4-versio) asti (tulevaisuudessa myös suurempia resoluutioita voidaan käyttää).

HDMI:n 1.3-määrityksessä tuplattiin käytössä olevan siirtokaistan määrä 10,2 Gbps lukemaan (edellinen maksimi oli 4,95 Gbps), joka riittää reilusti 1080p-videolle ja monikanavaäänelle. HDMI tukee RGB- ja YCbCr-väriavaruuksia aina 48-bitin tarkkuuteen asti. Kaikki yleisimmät audioformaatit ovat tuettuina; Dolby Digital 5.1 - 7.1, DTS, DTS EX jne. Tuettuja ovat myös pakkaamaton (PCM) audio (8 kanavan ja 192 kHz näytteenottotaajuudella) ja uudet häviöttömät audion pakkausformaattit, kuten Dolby TrueHD ja DTS HD Master Audio, jotka kuuluvat molemmat myös Blu-ray- ja HD DVD -määrityksiin.

Koska HDMI tukee pakkaamattoman videon siirtämistä digitaalisesti, ei kuvanlaatu heikkene kaapelin tai siirtotekniikan takia. Myöskään kuvanlaatua heikentävää "digitaali -> analogi -> digitaali" -muunnosta ei tarvitse tehdä. Muunnos on pakollinen vaihe mm. VGA-, SCART- ja komponentti-liitännöillä, jonka takia kyseisiä tekniikoita käyttäessä kuvanlaatu kärsii aina hieman.

HDMI tukee videon ja audion ohella älykästä DDC (Display Data Channel) -tekniikkaa, joka mahdollistaa laitteiden kommunikoinnin keskenään. DDC:n ansiosta laitteet saavat käyttöönsä aina parhaat mahdolliset asetukset (esim. oikean resoluution), mikä takaa parhaan mahdollisen kuvanlaadun.

Lisää älykkyyttä on mahdollista saada CEC (Consumer Electronic Control) -tekniikkaa tukevilla laitteilla, jotka voivat käskyttää toisia vastaavia laitteita. Esimerkiksi yhdellä kaukosäätimen napin painalluksella voi käynnistää kaikki tarpeelliset laitteet katselua varten tai digiboksi voi itse käskeä DVD-tallentimen aloittamaan nauhoituksen (eli kuluttajan täytyy ajastaa vain digiboksi tallennusta varten).

HDMI tukee myös HDCP-tekniikkaa (High-bandwidth Digital Content Protection), joka on kopiointisuojaustekniikka, jonka on kehittänyt Intel. HDCP suojelee mediaa kopioinnilta, joka voisi tapahtua esim. elokuvaa toistettaessa. HDCP:n toivotaan estävän elokuvapiratismia. Tulevaisuudessa HDCP:tä tukemattomat näyttölaitteet voivat näyttää elokuvan pienemmällä resoluutiolla kuin sitä tukevat näyttölaitteet, jos elokuvastudiot näin vaativat.

HDMI-kaapeleita on eri pituisia (HDMI:n määrityksissä ei ole annettu mitään maksimipituutta kaapelille, vaan niissä on määritetty ainoastaan tietty signaalin taso, jonka kaapelin pitää saavuttaa), mutta yleensä kaapeleiden pituus on noin 2-5 metriä. HDMI-liittimiä on olemassa kolmea erilaista. A-tyypin (Type A) 19-pinninen liitin on yleisin. B-tyypin (Type B) liitin on kyllä määritetty, mutta sitä ei toistaiseksi käytetä. B-tyypin liittimessä on 29-pinniä. HDMI:n 1.3 versio toi myös mukanaan uuden C-tyypin (Type C) liittimen, jossa on pienempi liitin ja se on tarkoitettu digitaalisille videokameroille ja muille pienille laitteille. C-tyypin liitin on niin ikään 19-pinninen ja se tunnetaan Mini-HDMI ja HDMI Mini -nimillä. HDMI 1.4 tuo mukanaan vielä uuden pienemmän Micro HDMI -liitännän (D-tyyppi), joka on 50 prosenttia pienempi kuin C-tyypin liitin.

Tähän päättyy lyhyt kuvaus HDMI:sta, mutta jos haluat syventää tietouttasi vielä lisää, niin jatka lukemista.

Mitkä laitteet käyttävät HDMI:ta?

Monista nykyisistä kulutuselektroniikan laitteista löytyy jo HDMI-liitin (esim. taulutelevisiot, pelikonsolit, DVD-, Blu-ray- ja HD DVD -soittimet). Myös tietokoneiden näytönohjaimissa HDMI alkaa yleistymään, ja maailmassa onkin tällä hetkellä yli 850 valmistajaa, joiden laitteista löytyy HDMI-liitäntä.

HDMI on taaksepäin yhteensopiva DVI-D-liitännän kanssa, kun käytetään sopivaa adapteria tai kaapelia. Tämä tarkoittaa, että DVI-liitännällä varustetun lähteen voi liittää HDMI:lla varustettuun näyttöön tai päinvastoin. Koska DVI-D on kuitenkin tarkoitettu vain videon siirtämiseen, ei sen kanssa voi siirtää audiota tai käyttää älykästä CEC-tekniikkaa. Markkinoilla on kuitenkin DVI-ulostulolla varustettuja laitteita, joiden kautta saa myös audion HDMI:lle sopivaa adapteria käyttäen, mutta itse DVI-standardi ei tue audion siirtämistä (näihin laitteisiin lukeutuvat mm. ATI:n uudet näytönohjaimet). HDCP:tä sen sijaan on mahdollista käyttää DVI-D liitännän kautta. On tärkeää ymmärtää se, että koska HDMI-tuki on tullut vauhdilla ja koska sitä tukee suurin osa alan yrityksistä, on siitä tullut de-facto-standardi HD Ready- ja Full HD -laitteiden yhdistämiseen. Uudet HD DVD- ja Blu-ray-soittimet sekä HDTV-televisiot sisältävät HDMI-liitännän vakiona.

Miksi HDMI? - Mitkä ovat sen edut?

Alla on listattuna HDMI:n suurimmat edut:
* Täysin digitaalinen - HDMI siirtää kaiken digitaalisesti, jolloin ei tarvita turhaa kuvanlaatua heikentävää "digitaali -> analogi -> digitaali" -muunnosta ja samalla poistuu analogisen siirron mahdolliset häiriöt.

* Videon ja audion laatu - Koska HDMI:lla on käytettävissä 10,2 Gbps:n siirtokaista, voi HDMI siirtää helposti 1080p-videota ja monikanavaääntä samaan aikaan, mahdollistaen näin parhaan katseluelämyksen sekä videon että äänentoiston suhteen.

* Älykkäät ominaisuudet - HDMI tuo mukanaan älykkäitä ominaisuuksia, kuten DDC:n ja CEC:n. Nämä mahdollistavat kuluttajan elämää helpottavia ominaisuuksia, kuten yhden napin tallennus ja katselun aloittaminen.

* HDCP - Tulevaisuudessa kopiosuojatut digitaaliset TV-lähetykset ja teräväpiirtoelokuvat vaativat HDCP:tä tukevat toistolaitteet. Vaikka uudet kopiointisuojaustekniikat eivät kuluttajia juuri kiinnosta, ne alkavat kiinnostamaan kuluttajaa siinä vaiheessa, kun HDCP:tä tukematon laite toistaa videota huonommalla laadulla tai ei toista sitä ollenkaan.

* Pitkäikäisyys - HDMI on jatkuvasti kehittyvä tekniikka, joka esimerkiksi tukee jo nyt 1080p:tä suurempia resoluutioita ja xvYCC-väriavaruutta.

* Helppous - Yksi HDMI-kaapeli suoriutuu siitä, mihin aiemmin tarvittiin useampi eri kaapeli.

HDMI tuo mukanaan monia muitakin etuja, mutta nämä mainitut ovat niistä tärkeimmät.

Tekniset yksityiskohdat

Alla on listattu muutamia HDMI:n yksityiskohtia.

Tuetut videoformaatit

HDMI tukee videota riippumatta siitä, onko video PAL-, NTSC- vai ATSC-standardin mukainen. HDMI:n kehittäjät sanovatkin standardin tukevan kaikkia kuluttajaelektroniikkateollisuuden käyttämiä videoformaatteja. Koska HDMI:ssa on kolme TMDS-kanavaa, joista jokaisella on käytettävissä 3,4 Gbps:n siirtokaista, voi HDMI tukea resoluutioita alkaen 480p:sta 1080p:hen asti, myös suurempia resoluutioita (kuten 2160p) voidaan käyttää HDMI:n 1.4-version myötä. HDMI tukee myös 48 bitin RGB- ja YCbCr-väriavaruuksia (HDMI:n 1.3-versiossa lisättiin tuki myös xvYCC-väriavaruudelle ja 1.4-versiossa sYCC601-, Adobe RGB- sekä AdobeYCC601-väriavaruuksille), ja se tukee virkistystaajuuksia aina 120 Hz asti.

Lyhyt yhteenveto:

* Videoformaatit - HDMI tukee kaikkia kuluttajaelektroniikan videoformaatteja (PAL, NTSC, ATSC jne.).
* Korkeat resoluutiot - HD DVD- ja Blu-ray-elokuvat tukevat 1080p-resoluutioita (1.3-versio), joten HDMI:n avulla niiden toisto onnistuu ongelmitta ja laajennusvaraa on tulevaisuutta ajatellen (1.4-versio tukee 2160p-resoluutiota).
* Miljardit värit - Jopa 48-bittiset värit takaavat uskomattoman värien toiston (48-bittiset värit lisättiin HDMI:n 1.3 versiossa).
* Virkistystaajuus - Virkistystaajuudet mahdollisia aina 120 Hz:iin asti.

Tuetut audioformaatit

HDMI:n 1.3 versio toi parannuksia audio-ominaisuuksiin lisäämällä tuen häviöttömille audion pakkausformaateille (Dolby TrueHD ja DTS-HD Master Audio lossless), joita voidaan käyttää mm. HD DVD- ja Blu-ray-elokuvissa. HDMI tukee pakkaamatonta (PCM) audiota 8 kanavan, 192 kHz näytteenottotaajuuden ja 24 bitin resoluution tarkkuudella. HDMI tukee myös häviöllisesti pakattuja audioformaatteja, kuten esimerkiksi Dolby Digitalia ja DTS audiota. Tämän lisäksi sekä SACD että DVD-Audio ovat tuettuina.

Lyhyt yhteenveto:

* Pakkaamaton (PCM) - PCM-audiossa tuetaan maksimissaan 8 kanavaa, 192 kHz näytteenottotaajuudella ja 24 bitin resoluutiolla.
* Pakattu - Sekä häviöllisesti pakatut (Dolby Digital 5.1 - 7.1, DTS jne.) ja häviöttömästi pakatut (Dolby TrueHD ja DTS-HD Master Audio) audioformaatit ovat tuettuina.
* Musiikki - Sekä SACD- että DVD-Audio-audioformaatit ovat tuettuina.

HDMI:n 1.3-versio tukee myös automaattista audion synkkausta. Tämä mahdollistaa videon ja audion synkronoinnin, jolloin esimerkiksi elokuvassa henkilön suun liikkeet tapahtuvat samaan tahtiin äänen kanssa. Synkrointi on ongelmallista siksi, että videon käsittely on monimutkaisempaa kuin audion käsittely, mikä saattaa aiheuttaa hetkittäin viivettä näiden kahden välille.

HDMI-liittimet, -kaapelit ja -liitännät

HDMI 1.3:ssa on kolme erilaista liitintä: A-tyypin (Type A), B-tyypin (Type B) ja C-tyypin (Type C) liittimet. A-tyypin liitin on 19-pinninen, B-tyypin liitin on 29-pinninen ja C-tyypin liitin on 19-pinninen. C-tyypin liitin on fyysisesti pienempi kuin A-tyypin liitin ja tarkoitettu kannettaville laitteille, kuten videokameroille. C-tyypin liitin tunnetaan myös Mini-HDMI ja HDMI Mini -nimillä. HDMI 1.4 tuo mukanaan vielä uuden pienemmän Micro HDMI -liitännän (D-tyyppi), joka on 50 prosenttia pienempi kuin C-tyypin liitin.

A-tyypin liitin riittää ainakin 1080p-videolle ja pakkaamattomalle monikanavaäänelle. Sen 19-pinnissä kuljetetaan kolmea TMDS-kanavaa, TMDS-kellokanavaa, DDC- ja CEC-kanavia sekä 5 voltin jännitettä ja "hot plug" -ominaisuutta.

HDMI 1.3 -määrityksen myötä esiteltiin kaksi eri kategoriaa, joilla HDMI-sertifioidut kaapelit voidaan erottaa toisistaan. Ensimmäinen näistä on Standard-sertifikaatti (tunnetaan myös category 1 -nimellä), joka takaa sen, että kaapeli pystyy kuljettamaan ainakin 1080i-tason videota ilman häiriöitä. Toinen on High Speed -sertifikaatti (tunnetaan myös category 2 -nimellä), joka takaa sen, että kaapeli pystyy kuljettamaan ainakin 1080p-tason videota suurien virkistystaajuuksien ja tarkempien väriavaruuksien kanssa ilman häiriöitä. High Speed -kaapelit tukevat myös 1440p-videota.

HDMI 1.4 -määrityksen myötä kategoriat pistettiin uusiksi ja ne ovat peruskaapeleiden osalta Standard HDMI Cable ja High Speed HDMI Cable. Standard HDMI Cable -ryhmään kelpaavat kaapelit, joilla voi siirtää virheettömästi 1080i/60-resoluution videota. High Speed HDMI Cable -ryhmään kuuluvat sitten paremmat kaapelit, joilla tulee onnistua mm. 1080p:ta isompien resoluutioiden ja 3D-kuvan siirtäminen virheittä. Standard HDMI Cable with Ethernet ja High Speed HDMI Cable with Ethernet noudattavat samaa logiikkaa, mutta näiden kaapeleiden on tuettava lisäksi Ethernet-liikennöintiä.

Ennen HDMI 1.3 -määritystä näitä kategorioita ei ollut käytössä, joten markkinoilla on runsaasti kaapeleita, joista ei suoraan selviä miten laadukkaita ne ovat. Kaikki tahot eivät myöskään tarkistuta kaapeleitaan, jonka takia markkinoilla on kaapeleita, joilla esim. 1080p-videot eivät välttämättä toistu oikein. Kaapelin laadun lisäksi toimivuuteen vaikuttavat käytössä olevat laitteet ja niiden HDMI-datapiirien herkkyydet. HDMI:n määrityksissä ei ole annettu mitään maksimipituutta kaapelille, vaan niissä on määritetty ainoastaan tietty signaalin taso, jonka kaapelin pitää saavuttaa. Tehtyjen testien mukaan Standard-kaapeleiden nykyinen maksimipituus voi olla noin 15 metriä ja High Speed -kaapeleiden noin 8 metriä. Jos kuluttajilla esiintyy tarvetta pidemmille HDMI-vedoille, voidaan kaapeleita yhdistää HDMI-toistimilla (repeater).

Mahdolliset kaapeleista johtuvat ongelmat tiedonsiirron kanssa näkyvät joko pätkivänä kuvana, selvästi vääristyneenä kuvana tai erittäin selvänä ylimääräisenä kohinana kuvassa. Koska HDMI on täysin digitaalinen tiedonsiirtotapa, ei toimivaa kaapelia kannata vaihtaa satojen tai tuhansien eurojen arvoiseen kaapeliin, sillä kuvan- tai äänenlaatu ei parane tämän seurauksena lainkaan.
Useimmat HDMI-kaapelit pystyvät siirtämään 1080p-videota ilman ongelmia.

On tärkeää huomata, että HDMI on taaksepäin yhteensopiva single-link DVI-D-liittimen kanssa (A-tyypin liitin on yhteensopiva single-link DVI-D-liitännän kanssa ja B-tyypin liitin on yhteensopiva dual-link DVI-D-liitännän kanssa). HDMI <-> DVI -muunnokseen tarvitaan erillinen adapteri tai kaapeli. DVI:ssä ei voi myöskään kuljettaa audiota tai käyttää CEC-ominaisuuksia. Markkinoilla on kuitenkin DVI-ulostulolla varustettuja laitteita, joiden kautta saa myös audion HDMI:lle sopivaa adapteria käyttäen, mutta itse DVI-standardi ei tue audion siirtämistä (näihin laitteisiin lukeutuvat mm. ATI:n uudet näytönohjaimet). HDCP:tä voi käyttää DVI:ssä.

TMDS-kanava / TMDS-kellokanava

TMDS on lyhenne sanoista Traditional Minimized Differential Signaling. Se on Silicon Imagen kehittämä tekniikka, jolla voi siirtää valtavia määriä dataa suojatussa kaapelissa. HDMI-kaapelissa on kolme erillistä TMDS-kanavaa, joista jokaisella on käytössä 3,4 Gbps:n edestä siirtokaistaa, yhteensä siis 10,2 Gbps. HDMI:n 1.3-versio tuplasi siirtokaistan kellotaajuuden (165 Mhz -> 340 Mhz), minkä ansiosta siirtokaista kasvoi nykyiselle tasolleen. Aiemmin siirtokaista oli 4,95 Gbps. Jokainen TMDS-kanava siirtää kyseisen väriavaruuden yhtä ulottuvuutta (esim. punainen, vihreä tai sininen) sekä ohjausdataa että audiota. TMDS-kellokanava tahdistaa TMDS-kanavat tiedon oikea-aikaista siirtämistä varten.

DDC-kanava ja EDID-piiri

DDC on lyhenne sanoista Display Data Channel, ja se on Video Electronic Standards Associationin (VESA) kehittämä tapa ilmoittaa monitorien ja näyttölaitteiden tietoja. DDC:n avulla soittolaite voi päätellä näyttölaitteen ominaisuudet. DDC-tiedot tallennetaan EDID-ROM-piirille, jonka täytyy löytyä kaikista HDMI:ta tukevista monitoreista ja näyttölaitteista. Myös EDID:in on kehittänyt VESA, ja se on lyhenne sanoista Extended Display Identification Data.

EDID mahdollistaa mm. seuraavien tietojen tallentamisen:

* Laitteen valmistajan nimi
* Laitteen tyyppi
* Tuetut resoluutiot
* Tuetut audioformaatit
* Käytettävissä olevat väriavaruudet

EDID:in ja DDC:n ansiosta soittolaite voi automaattisesti säätää parhaat mahdolliset asetukset näyttölaitetta ajatellen, jolloin kuluttajan ei tarvitse itse säätää laitteiden asetuksia. Myös HDCP käyttää DDC-kanavaa avukseen. Sen avulla HDCP tunnistaa sitä tukevat laitteet.

CEC-yleiskatsaus

Luodakseen älykkäämpää kodinelektroniikkaa, päättivät kodinelektroniikkaa tuottavat valmistajat lisätä CEC:in eli Consumer Electronic Controlin mukaan HDMI:n piiriin. Vaikka CEC ei ole pakollinen osa HDMI:ta, täytyy kaikkien CEC-toteutusten olla HDMI-yhteensopivia. CEC mahdollistaa laitteiden välisen älykkään kommunikoinnin, esimerkiksi yhdellä kaukosäätimen napin painalluksella voi käynnistää kaikki tarpeelliset laitteet katselua varten (tai sulkea ne katselun jälkeen). Digiboksi voi siis itse käskeä DVD-tallentimen aloittaa nauhoituksen (eli kuluttajan täytyy ajastaa vain digiboksi tallennusta varten) tai kuluttaja voi ohjata television kaukosäätimellä myös DVD-soitinta tai digiboksia.

Valmistajat käyttävät CEC:stä eri nimityksiä omista laitteisaan. Samsung käyttää nimitystä Anynet, Sharp nimeä Aquos Link, Sony BRAVIA Theatre Sync, Toshiba Regza Link, Onkyo RIHD, LG Simplink ja Panasonic/JVC nimitystä Viera Link / EZ-Sync. Eri sovellusten keskeneisestä yhteensopivuudesta ei ole varmuutta.

Sisällön suojaus - HDCP

Ilman parannettua kopiointisuojausta HDMI-liitäntä ei saisi nykyisen kaltaista laajaa tukea elokuvateollisuudelta. Tämän takia HDCP on mukana HDMI-määrityksessä. HDCP on Intelin kehittämä digitaalisen sisällön kopiointisuojaustekniikka, ja se on pakollinen HD DVD- ja Blu-ray-soittimissa ja joissain HDTV-vastaanottimissa.

HDCP:n käyttö vaatii valmistajaa sitoutumaan sopimukseen, jossa vaaditaan, että soittolaitteen täytyy rajoittaa ulostulojen laatua, jos soitettava materiaali niin vaatii ja toistolaite ei tue HDCP:tä. Laadun pienentäminen tapahtuu pienentämällä videon resoluutiota. Tällä koetetaan estää korkealaatuisten luvattomien kopioiden valmistaminen. HDCP siis salaa HDMI-liitäntää pitkin siirrettävän tiedon, joten vaikka HDMI:ta on helppo salakuunnella, ei salatulla tiedolla tee suoraan mitään.

HDMI-laitteet tunnistavat toisensa aluksi DDC-kanavan kautta ja varmistavat, että molemmat laitteet tukevat HDCP:tä. Tämän jälkeen laitteet vaihtavat Key Selection Vector (KSV) -avaimia keskenään. Jokaisella HDCP:tä tukevalla laitteella on 40 uniikkia avainta. Laitteiden valmistajien vastuulla on huolehtia, etteivät nämä avaimet joudu ulkopuolisten haltuun. Laitteet neuvottelevat näiden tietojen avulla 56-bittisen avaimen, jota käytetään tiedon salaukseen. Tämän jälkeen tieto salataan XOR-operaatiolla.

Jos jokin HDCP:tä tukevan laitteen salaus murtuu, voidaan tämän laitteen KSV-avain lisätä "mustalle listalle". Tämä lista voidaan sisällyttää tuleviin HD DVD- ja Blu-ray-elokuviin, jolloin levy osaa kertoa soittimelle, että kyseistä näyttölaitetta ei voi käyttää elokuvan toistamiseen. Listan päivittämisen voi hoitaa myös internetin kautta tai uusi lista voi tulla televisiolähetyksen yhteydessä. Listoihin ei pääse myöskään kuka tahansa käsiksi, koska ne ovat salattuja, minkä pitäisi estää tekniikan tahallisen väärinkäytön.

HDCP:tä ei voi käyttää kuka tahansa omassa materiaalissaan, vaan se on tarkoitettu lähinnä elokuvastudioille ja Pay-per-view-tyyppisiin televisiolähetyksiin. Kuluttajan itse kuvaamaan videomateriaalin HDCP:llä ei siis ole mitään vaikutusta, eikä sitä tarvitse tai edes pysty käyttämään.

HDCP:n murtovarmuutta on kuitenkin epäilty useaan otteeseen, ja monet tahot sanovat HDCP:n olevan helposti kierrettävissä. Yhtään toimivaa demonstraatiota tästä ei ole kuitenkaan esitetty, koska Yhdysvalloissa voimassa oleva DMCA-laki kieltää tämän ja vastaavat Euroopassa olevat lait estävät vastaavan mm. Suomessa ja Saksassa.

HDCP on kerännyt kritiikkiä tulevista ongelmista HDTV-näyttöjen ja -televisioiden kanssa, kun HDCP tulee jossain vaiheessa pakolliseksi uusissa elokuvissa ja TV-lähetyksissä. Tämän takia kuluttaja voi joutua tyytymään huonompaan kuvaan ja ääneen tai jäädä kokonaan ilman kaupallista sisältöä. Myös tietyn soittimen tai digiboksin joutuminen "mustalle listalle" voi herättää närää kuluttajissa ja kuluttaja-asiamiehissä.

HDMI:n eri versioit ja niiden väliset erot

HDMI:stä on siis julkaistu jo useita eri versioita, ja uusin versio on 1.4. Uudet versiot ovat tuoneet aina mukanaan pieniä (tai vähän suurempia) parannuksia suorituskykyyn sekä lisäyksiä ominaisuuksiin. Näin ollen laitteiden käyttämällä HDMI-versiollakin on merkitystä, sillä vanhemmat versiot eivät sisällä kaikkia samoja ominaisuuksia kuin uudet versiot. Alla on taulukko eri HDMI-versioiden tukemista ominaisuuksista. On syytä huomata, että
1) vaikka versio tukeekin tiettyä ominaisuutta, ei tämä automaattisesti tarkoita sitä, että myös versiota käyttävä laite hyödyntää sitä. Kyseessä on vain mahdollisuus, jonka hyödyntäminen on kiinni laitteesta,
2) jotta tuettua ominaisuutta voidaan hyödyntää, pitää molempien HDMI:llä kytkettyjen laitteiden sekä käytettävän kaapelin tukea sitä. Ei siis riitä, että esimerkiksi televisio tukee kaikkia version 1.3 hienouksia, mikäli digiboksin liitin on versiota 1.1, ja vielä
3) versiot ovat taaksepäin yhteensopivia, eli eri version laitteita voi yhdistää HDMI:llä.

HDMI-versio	1.0	1.1	1.2/1.2a	1.3/1.3a/1.3b	1.4
Signaalin maksikaistanleveys (MHz)	165	165	165	340	340 (varmistamaton)
Maksimi TMDS-kaistanleveys (Gbit/s)	4.95	4.95	4.95	10.2	10.2 (varmistamaton)
Maksimi videokaistanleveys (Gbit/s)	3.96	3.96	3.96	8.16	8.16 (varmistamaton)
Maksimi äänikaistanleveys (Mbit/s)	36.86	36.86	36.86	36.86	36.86 (varmistamaton)
Yksittäisen HDMI-linkin tukemat tarkkuudet (24 bittiä per pikseli)	1920x1080p60	1920x1080p60	1920x1080p60	2560x1600p60	4096x2160p24
RGB	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
YCbCr	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
xvYCC	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä
sYCC601, Adobe RGB ja AdobeYCC601	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Tuki verkkoliikenteelle (Ethernet)	Ei	Ei	Ei	Ei	Kyllä
Deep Color	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä
Maksimi värisyvyys (Color Depth,bittiä per pikseli)	24	24	24	48*	48*
Consumer Electronic Control (CEC) -tuki	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Päivitetty CEC-komentojen lista	Ei	Ei	Ei	1.3a+	Kyllä
Automaattinen puheentahdistus (lip-sync)	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä
8-kanavainen/192 kHz/24-bit audiotoisto	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
DVD-A-tuki	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä
SACD (DSD) -tuki	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä
Dolby TrueHD-toisto	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä
DTS-HD -Master Audio bitstream toisto	Ei	Ei	Ei	Kyllä	Kyllä
Blu-ray- ja HD DVD -videon ja audion toisto täydellä tarkkuudella	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä

HDMI:n versiohistoria (julkaisupäivämäärät)

Ensimmäinen HDMI 1.0 -määritys julkaistiin joulukuussa 2002.
Versio 1.1 julkaistiin toukokuussa 2004.
Versio 1.2 julkaistiin elokuussa 2005.
Versio 1.2a julkaistiin joulukuussa 2005.
Versio 1.3 julkaistiin kesäkuussa 2006.
Versio 1.4 julkaistiin toukokuussa 2009

Ketkä ovat HDMI:n takana?

HDMI:n kehityksessä ovat olleet mukana kulutuselektroniikka- ja PC-valmistajat, kuten Hitachi, Panasonic, Phillips, Silicon Image Inc., Sony, Thompson ja Toshiba. HDCP:n on kehittänyt Intel. DDC:n ja EDID:in kehityksestä on vastannut Video Electronic Standards Association (VESA). Blu-rayn kehityksestä on vastannut Sonyn johdolla Blu-ray Disc Association (BDA) ja HD DVD:n kehityksestä on vastannut Toshiba.

Valmistajien tuki

Alla on listattuna muutamia valmistajia, jotka tukevat HDMI:ta (listalla ei ole HDMI:n kehittäjiä):

* Cable Television Laboratories, Inc. - tunnetaan CableLabsina
* DirecTV
* EchoStar Communications Corporation
* Samsung Electronics
* Twentieth (20th) Century Fox Film Corporation
* The Walt Disney Company
* Universal Studios
* Warner Bros. Entertainment, Inc.

Tämän lisäksi seuraavan sukupolven Blu-ray- ja HD DVD -soittimet ja Sonyn PlayStation 3 ja Microsoftin Xbox 360 -pelikonsolit tukevat HDMI:ta.

HDMI:n kustannukset

Jos yritys haluaa käyttää HDMI:ta omissa tuotteissaan (esim. DVD-soitin, jossa on HDMI-ulostulo), täytyy sen aluksi allekirjoittaa sopimus, joka on voimassa vuoden kerrallaan. Tämän jälkeen yritys maksaa joka vuosi 10 000 dollarin verran yleistä lisenssimaksua (aikaisemmin summa oli 15 000 dollaria vuodessa), ja jokaisesta kuluttajille myytävästä tuotteesta maksetaan vielä erikseen 15 senttiä lisenssimaksuja. Tuotekohtainen lisenssimaksu laskee 5 senttiin, jos valmistaja laittaa HDMI-logon selvästi esille sekä tuotteeseen että tuotteen esitteisiin ja mainoksiin. Tämän lisäksi tuotekohtaisesta lisenssistä voi saada 1 sentin alennuksen, jos valmistaja sisällyttää HDCP-tuen laitteeseen, jolloin HDMI-lisenssiä menee 4 senttiä per tuote. HDCP-lisenssi pitää tosin hankkia erikseen. Tällä hetkellä maailmassa on yli 850 kulutuselektroniikka- ja PC-valmistajaa, jotka tukevat HDMI:ta, ja tämä luku on kasvussa. Saaduilla lisenssimaksuilla katetaan HDMI:n kehityskulut ja patenttiasiat.

HDMI-laitteiden yleisyys

Koska valmistajien tuki on suuri ja HD-materiaalin määrä kasvaa jatkuvasti, arvioidaan vuonna 2009 myytävän noin 394 miljoonaa HDMI:tä tukevaa laitetta. HDMI:n uskotaan yleistyvän lähes kaikissa kulutuselektroniikan laitteissa (kuten digikameroissa ja kannettavissa mediasoittimissa), joissa sitä ylipäätään voidaan hyödyntää.

Lopuksi

Tästä artikkelista toivottavasti selvisi, mitä HDMI tarkoittaa. Jos haluat keskustella HDMI:sta, HDCP:sta tai jostain muusta artikkelissa käsitellystä asiasta, niin kannattaa tutustua AfterDawnin keskustelualueille. Jos huomaat kirjoitus- tai asiavirheitä (tai artikkeliin pitäisi lisätä jotain) niin laita yksityisviesti (vaatii Afterdawn-käyttäjätunnuksen ja kirjautumisen) tai käytä palautelomaketta.

Versiohistoria

v1.0 - Ensimmäinen versio (kiitos Delalle englanninkielisestä versiosta)
v1.01 - Pieniä (lähinnä kielellisiä) muutoksia (Ankle)
v1.02 - Pieniä korjauksia ja lisäyksiä (Agent_007)
v1.03 - Pieniä lisäyksiä (Ankle)
v1.04 - Pieniä lisäyksiä ja korjauksia (Agent_007)
v1.05 - HDMI-versiotaulun ensimmäinen vedos lisätty (Ankle)
v1.06 - Pieniä lisäyksiä ja korjauksia (Agent_007)
v1.07 - Tietoa kaapeleista ja liittimistä (Agent_007)
v1.1 - HDMI 1.4-version tiedot lisätty (Agent_007

Kirjoittaja: Kaarlo Räihä