Suomalaisilta yritettiin huijata alkuvuonna 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten määrä kasvaa hurjasti

Janne Yli-Korhonen
27. syyskuuta, 2026 19:14

Suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 60 miljoonan euron edestä varoja vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla tammi–kesäkuussa, selviää Finanssiala ry:n (FA) julkaisemista pankeilta kerätyistä tilastoista.
Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan petollisista maksuista 31,7 miljoonaa euroa, mutta rikollisten taskuihin päätyi silti 28,3 miljoonaa euroa.

Kuten aiemmin uutisoimme koko vuoden 2025 huijaustilastoista, viime vuonna suomalaisilta yritettiin viedä kaikkiaan 148 miljoonaa euroa, josta rikollisille päätyi 72,5 miljoonaa euroa.
Vaikka kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan luvut viittaisivat matemaattisesti euromäärien hienoiseen laskuun, tilanne ei suinkaan ole rauhoittunut.

"Kylmällä jakolaskumatematiikalla huijattu euromäärä näyttäisi olevan laskussa. Tietenkään vuodet tai kuukaudet eivät ole veljiä keskenään, eikä ensimmäisen puolen vuoden luvuista pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä", muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Euromäärien pienenemisestä huolimatta huijausyritysten määrä on nimittäin kasvanut rajusti.

Tammi–kesäkuussa pankit tilastoivat yhteensä peräti 20 000 huijausyritystä, joista 14 000 torjuttiin ja 6 000 toteutui.

Vuoden 2025 vastaavana ajankohtana huijausyrityksiä kirjattiin 13 600 kappaletta, joten yritysten kokonaismäärä loikkasi lähes kolmanneksella.

Rikolliset tehtailevat huijauksia entistä suuremmalla volyymilla, mutta samalla kerralla huijatut summat ovat aiempaa pienempiä.

Tämä selittää sen, miksi sekä läpi menneiden että estettyjen huijausten kappalemäärät kasvoivat selvästi samaan aikaan, kun yhteenlaskettu rahasumma pieneni.

Pankit puolestaan ovat parantaneet torjuntaansa: alkuvuonna pankit estivät tai palauttivat 53 prosenttia huijausvaroista, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 48 prosenttia.

Huijaustyypeistä suurin oli perinteinen tietojenkalastelu, jonka avulla rikollisille päätyi 10,6 miljoonaa euroa ja pankit estivät 18 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten rahaa menetettiin sijoitushuijauksiin, joilla rikolliset veivät 8,2 miljoonaa euroa ja pankit estivät 9 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja- ja laskutushuijauksissa torjuntaprosentti jäi sen sijaan heikoksi muutaman suuren tapauksen vuoksi: rikollisille päätyi 4,9 miljoonaa euroa ja pankit saivat pelastettua vain 0,4 miljoonaa euroa. Dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetettiin 2,6 miljoonaa euroa ja estettiin 2,4 miljoonaa euroa.

Alkuvuoden tilastoissa nähtiin myös huomattavan myönteinen käänne, sillä pitkään suomalaisia piinanneet turvatilihuijaukset romahtivat murto-osaan aiemmasta. Turvatilihuijauksilla vietiin tammi–kesäkuussa 2 miljoonaa euroa ja torjuttiin 1,9 miljoonaa euroa, kun vielä koko vuonna 2025 niiden kokonaissumma oli peräti 38,4 miljoonaa euroa.

Saxholm varoittaa, että pankkitunnuksia kalastellaan yhä useammin välineeksi identiteetin kaappaamiseen eikä ainoastaan tilivarojen suoraan tyhjentämiseen. Tunnusten kalastelun jälkeen rikollinen perustaa asiakkuuden toiseen pankkiin ja hankkii puhelinoperaattorilta uhrin nimiin eSIM-kortin sekä mobiilivarmenteen. Näiden avulla rikolliset nostavat pikavippejä ja tekevät osamaksuostoksia. Rikoksia on erittäin vaikea tutkia tai estää, kun tekijällä on hallussaan sekä pankin että operaattorin viralliset tunnisteet.

Finanssiala peräänkuuluttaa toimia kasvavan huijausaallon patoamiseksi. Järjestö vaatii muun muassa tiukempaa EU-sääntelyä, joka velvoittaisi sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja verkkomarkkinapaikat kitkemään huijauksia sekä osallistumaan uhrien korvauksiin sakkojen uhalla.

Lisäksi järjestö vaatii lainsäädäntömuutoksia pankkien ja viranomaisten välisen tietojenvaihton tehostamiseksi sekä kansallista, pysyvästi rahoitettua digihuijausten torjuntaohjelmaa.