EU laittaa datakeskusten energian- ja vedenkulutuksen kuriin uudella luokituksella

Janne Yli-Korhonen
21. syyskuuta, 2026 20:17

Euroopan komissio on ehdottanut datakeskuksille yhteistä luokitusjärjestelmää, jonka tarkoituksena on lisätä konesalien energian- ja vedenkäytön läpinäkyvyyttä sekä tukea niiden kestävää integrointia Euroopan energiajärjestelmään. Taustalla vaikuttaa tekoälybuumin ja digitalisaation voimakkaasti kiihdyttämä sähkönkulutus, joka asettaa kasvavia paineita jäsenmaiden sähköverkoille ja ympäristölle.
Datakeskukset nähdään EU:ssa kriittisenä tekijänä teknologisen riippumattomuuden ja digitaalisen suvereniteetin vahvistamisessa. Unioni pyrkiikin kolminkertaistamaan datakeskuskapasiteettinsa seuraavien 5–7 vuoden aikana.

Ripeä kasvu herättää kuitenkin huolta resurssien riittävyydestä. Pelkästään vuonna 2024 datakeskukset kuluttivat EU-alueella noin 68 terawattituntia sähköä, ja määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan 114 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan tämä edustaisi jo yli kolmea prosenttia koko EU:n sähkön kokonaiskysynnästä.
Komission esittämä luokitusjärjestelmä tulee kattamaan yksittäiset datakeskukset, joiden kapasiteetti ylittää 500 kilowattia. Matala raja varmistaa, että kaikki konesalit saadaan kattavan ympäristöraportoinnin piiriin.

Pelkän energian- ja vedenkulutuksen lisäksi luokituksessa mitataan keskusten hyötyä energiaverkolle, kuten hukkalämmön hyödyntämistä, puhtaan energian tuotantokapasiteetin lisäämistä sekä sähkönkäytön joustavuutta sähköverkon tilanteen mukaan.

Komission mukaan jo tällä hetkellä noin puolet eurooppalaisten datakeskusten hukkalämmöstä käytetään uudelleen, mikä vastaa neljän miljoonan kotitalouden lämmitystarvetta.

"Datakeskusten kapasiteetin kolminkertaistaminen ei voi tarkoittaa sähköverkkoihin, veteen ja energialaskuihin kohdistuvan paineen kolminkertaistamista. Tämä alkaa läpinäkyvyydestä ja suurten datakeskusten luokittelusta sen mukaan, miten ne vaikuttavat energiajärjestelmäämme. Datakeskuksista tulee hyödyksi EU:n energiasiirtymälle tehokkaiden ja joustavien datakeskusten ansiosta, jotka saavat virtaa puhtaasta lisäenergiasta ja hukkalämmön uudelleenkäytöstä", kommentoi puhtaasta, oikeudenmukaisesta ja kilpailukykyisestä siirtymästä vastaava johtava varapuheenjohtaja Teresa Ribera.

Energia- ja asumisasioista vastaava komission jäsen Dan Jørgensen myös korostaa tasapainoa digitaalisen kehityksen ja energiapolitiikan välillä. Jørgensenin mukaan datakeskusten energian- ja resurssienkulutuksen ymmärtäminen on olennainen ensiaskel kohti niiden kestävää integrointia energiajärjestelmään, ja digitaalisen suvereniteetin on kuljettava käsi kädessä energiavastuun kanssa.

Konesalien jättimäinen sähkön kulutus ja sen vaikutukset verkon vakauteen sekä kuluttajahintoihin ovat puhuttaneet vahvasti myös Suomessa. Ajankohtaisena esimerkkinä toimii Google, joka julkisti hiljattain historiallisen 13 miljardin euron investointiohjelman Suomeen.

Haminan konesalin laajennuksen lisäksi yhtiö rakentaa uudet palvelinkeskukset Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle tekoälymalliensa ja kuluttajapalveluidensa tarpeisiin. Google pyrkii ratkaisemaan energianlähteensä 22 vuoden sähkönostosopimuksella Loviisan ydinvoimalasta sekä lisäämällä Suomen verkkoon 629 megawattia uutta maatuulivoimaa.

Komission asetus siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston kahden kuukauden tarkastelujaksolle ennen voimaantuloaan. Lainsäätäjät voivat tarvittaessa vastustaa säädöstä, mutta tekstiin ei voi tehdä muutoksia.

Samalla komissio on avannut julkisen kuulemisen datakeskusten energiatehokkuuden ja suorituskyvyn vähimmäisvaatimuksista, ja lausuntoaika päättyy 14. joulukuuta 2026.

Jos asetus etenee suunnitellusti, ensimmäiset viralliset kestävyysmerkinnät datakeskuksille otetaan käyttöön vuonna 2027, ja järjestelmän toimivuutta arvioidaan uudelleen vuoden 2028 loppuun mennessä.