Petteri Pyyny
9. heinäkuuta, 2026 22:20
Euroopan parlamentti on hyväksynyt lakiesityksen, jonka se kertaalleen jo kaatoi maaliskuussa 2026.
Kyseessä on hyvin kevyt versio paljon meteliä aiheuttaneesta ns. Chat Control -kokonaisuudesta, jota etenkin Europol ja oikeistopoliitikot ovat pyrkineet ajamaan läpi jo vuosien ajan.
Nyt läpi mennyt lakiesitys käytännössä palauttaa voimaan vain vanhan järjestelmän, joka on ollut käytössä Euroopassa jo pitkään.
Hyväksytty lakiesitys sallii sosiaalisen median palveluille ja viestisovelluksia ylläpitäville yrityksille sen, että ne saavat seurata käyttäjiensä välistä salaamatonta viestiliikennettä ja poimia sieltä etenkin lapsiin kohdistuvia uhkia.
Huojentavaa nyt läpi mennessää lakiesityksessä on se, että se ei salli salattuun viestiliikenteeseen puuttumista, eikä se velvoita heikentämään salatun viestiliikenteen tietoturvaa.
Suurista palveluista salaamattomana käyttäjien väliset yksityisviestit siirtävät Instagram, TikTok, Twitter (nyk. X) ja Microsoft. Eli niiden sisällä liikkuvat yksityisviestit voidaan skannata automaattisesti nyt hyväksytyn lakiesityksen pohjalta ja poimia sieltä epäilyttävää sisältöä.
Vaikka lakiesityksen laajuus jäikin tällä kertaa hyvin rajatuksi, lakiesitystä vastustavat tahot katsovat senkin puuttuvan radikaliisti ihmisten yksityisyyteen. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että kansalaisten keskinäisen viestiliikenteen yksityisyys on perustavanlaatuinen ihmisoikeus.
Suomalaisista mepeistä lakiesitystä kannattivat kokoomuksen Mika Aaltola, Sirpa Pietikäinen ja Pekka Toveri. Keskustasta lakiesitystä kannattivat Elsi Katainen ja Katri Kulmuni, rkp:n edustajista Anna-Maja Henkrisson sekä sosiaalidemokraateista Maria Guzenina ja Eero Heinäluoma.
Esitystä vastustivat kaikki vasemmistoliiton (Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo), vihreiden mepit (Maria Ohisalo ja Ville Niinistö) sekä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Äänestyksestä poissaolleista kokoomuksen Aura Salla on kertonut vastustavansa lakiesitystä.
Äänestys oli hämmentävä, sillä lakiesitys olisi pitänyt kaataa merkittävällä enemmistöllä kaikista, jotta se ei olisi mennyt läpi. Eli vaikka lakiesitystä vastusti enemmistö äänestäneistä mepeistä (314 edustajaa vastusti lakiesitystä ja sitä kannatti 276), se ei riittänyt.
Lakiesitystä olisi pitänyt vastustaa 360 edustajaa, jotta se olisi kaatunut, eli enemmistö kaikista europarlamentaarikoista - riippumatta siitä, moniko oli äänestämässä.
Erityisen ongelmalliseksi nyt läpi pusketussa ratkaisussa pidettiin sitä, että se tuotiin parlamentin äänestykseen ikään kuin lainsäädännön porsaanreikää hyödyntäen, tuomalla tarjolle vanha, jo aikoinaan voimassa ollut lakiesitys sellaisenaan. Näin ollen lakiesitys pystyi ohittamaan kaikki komiteat ja mietinnöt, joita yleensä lakiesitysten edistäminen vaatii. Lisäksi äänestyksen logiikka saatiin näin käännettyä nurinpäin, eli edes paikalla olleiden parlamenttiedustajien enemmistön vastustus ei riittänyt kaatamaan lakiesityksen läpimenoa.
On lähes varmaa, että tämän pienen voiton innoittamana aletaan jälleen kerran puskemaan läpi myös Eurpolin havittelemaa vahvan salauksen kieltävää, "oikeaa" Chat Control -lakia. Jälleen kerran. Tuo kaiken vahvan salauksen Euroopasta kieltävä lakialoite on torpattu jo monta kertaa, mutta sen takana on niin vahvoja toimijoita, että sitä yritetään säännöllisesti puskea läpi uudestaan ja uudestaan.
Seuraava kierrosta odotellessa, Europol ja muut viranomaiset ovat jo pyytäneet teknologiajättejä luopumaan viestien salauksesta vapaaehtoisesti.
Päivityetty 10.7.2026 kello 00:12: Muutettu lakiesityksen äänestystulos oikeinpäin. Lakiesitystä vastusti enemmistö äänestäneistä, mutta se meni silti läpi.