Petteri Pyyny
16. helmikuuta, 2024 17:46
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että päästä päähän ulottuvan salauksen kieltäminen, heikentäminen tai murtaminen rikkoo ihmisoikeuksia.
Tuomioistuin ei ole Euroopan Unioniin kytkeytyvä toimielin, vaan se on laajempaan Euroopan Neuvostoon kuuluvien maiden yhdessä asettava oikeusistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen toteutumista.
Päätös annettiin jutussa, jossa Venäjän turvallisuuspalvelu FSS vaati viestipalvelu Telegramia luovuttamaan tiettyjen käyttäjien salatut viestit FSB:lle "terrorismin vastaiseen tiedustelukäyttöön".
Venäläinen Telegram-käyttäjä valitti pyynnöstä tuomioistuimelle, sanoen sen rikkovan hänen oikeuttaan yksityisyyteen ja yksityiselämään.
Telegram kieltäytyi luovuttamasta FSB:n pyytämien kuuden käyttäjän viestejä, vedoten siihen, että niiden salauksen purkaminen olisi mahdotonta, ilman, että kaikkien Telegram-käyttäjien salaus samalla avattaisiin.
FSB puolustautui oikeudessa sanoen, että vaikka Telegram luovuttaisikin FSB:lle Telegramin salausavaimet (joilla siis kaikkien käyttäjien viestien salaus voitaisiin avata), se ei missään nimessä tarkoittaisi sitä, että FSB silti lukisi kaikkien käyttäjien viestejä. Venäjän hallinto painotti omassa kannassaan sitä, että FSB:llä on lainmukainen velvollisuus seurata vain määrättyjen ihmisten viestiliikennettä - ja muiden ihmisten viestejä lukiessaan virkamiehet syyllistyisivät rikokseen.
Tuomioistuin ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle, että viestiliikenteen salausta voitaisiin murtaa. Oikeuden mukaan jo tieto siitä, että viestiliikennettä voitaisiin valvoa, rajoittaisi itsessään ihmisten perusoikeutta yksityisyyteen. Tuomioistuin katsoi, että pelko viestiliikenteen mahdollisesta seurannasta rajoittaisi sitä, miten vapaasti ihmiset uskaltavat jakaa ajatuksiaan.
Tuomioistuin otti päätöksessään huomioon myös YK:n näkemyksen viestiliikenteen salaukseen. YK:n mukaan ihmisten oikeus täydelliseen yksityisyyteen on tärkeämpää kuin se, että hallituksilla tai viranomaisilla voi olla varsin tärkeitäkin syitä viestiliikenteen salauksen murtamiselle. YK nostaa esiin esimerkiksi lasten suojelun tarpeet ja rikosten selvittämisen syistä, joissa hallituksilla ja viranomaisilla olisi painava syy viestiliikeneen salauksen murtamiselle. Mutta jopa näiden kohdalla YK katsoo, että vahva salaus on silti isossa kuvassa tärkeämpi arvo.
YK painottaa omassa kannassaan sitä, että viestiliikenteen sijaan viranomaiset voivat käyttää edelleen perinteisiä, sallittuja työtapoja, kuten viestiliikenteen ns. metadatan analysointia - sekä vanhaa kunnon poliisityötä, johon kuuluvat myös erilaiset peiteoperaatiot.
Ihmisoikeustuomioistuimen päätös on valtavan merkittävä Euroopan Unionin kannalta: EU:ssa on ajettu lakia, joka kieltäisi vahvan salauksen kokonaan.
Taustalla EU:n hurjassa ideassa ovat poliisiviranomaisten toiveet laajemmasta massavalvonnasta rikosten selvittämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Idea on tuomittu monien, tahojen toimesta. Mutta aloite ei todellakaan ole kuopattu, vaan sitä käsitellään jälleen vuoden 2024 alkupuolella.
Ihmisoikeustuomioistuimen päätös saattaa kuitenkin tarkoittaa lopullisesti lakihankkeen kaatumista, sillä tuomioistuimen päätös on lähes täydellisesti lakiesityksen sisältöä vastustava, vaikka sinänsä koskeekin vain seitsemän vuoden takaista kiistaa Venäjällä.
Kaikki EU-maat kuuluvat Euroopan Neuvostoon ja ovat ratifioineet Euroopan ihmisoikeussopimuksen.