Petteri Pyyny
28. elokuuta, 2026 18:21
Suomessa Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut tänään kaksi erittäin tärkeää ennakkopäätöstä evästeiden käyttöön liittyen.
Ensimmäisessä tapauksessa oli kyse siitä, kun Traficom oli tehnyt vuonna 2024 päätöksen, että Otavamedian omistaman Suomen Kuvalehden verkkosivuston on muutettava evästekyselyitään.
Traficom vaati Suomen Kuvalehden sivustoa muuttamaan evästekyselyitään niin, että käyttäjät voivat kieltäytyä evästeistä yhtä helposti kuin ne voi hyväksyäkin.
Otavamedia valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Kun valitus ei menestynyt hallinto-oikeudessa, valitti Otavamedia päätöksestä tämän jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Nyt myös KHO hylkäsi Otavamedian valituksen eli oikeus tulkitsi Traficomin linjan olevan oikea ja Otavamedian täytyy muuttaa omistamiensa verkkosivustojen evästekyselyiden käytäntöä.
KHO:n ratkaisussa todettiin Suomen Kuvalehden evästekäytännöistä näin:
Suostumushallintamekanismilla oli epäasianmukaisesti vaikutettu käyttäjän valinnanvapauteen olla antamatta suostumustaan, eikä suostumuksen antaminen ollut siten perustunut todelliseen vapaan valinnan mahdollisuuteen. Evästekäytäntö oli lainvastainen.
Lisäksi KHO ratkaisi myös toisen evästeisiin liittyvän oikeusjutun. Siinä Sanoma Media Finland vaati ennakkopäätöstä sen osalta, voidaanko verkkosivustojen sisällön personoinnin vuoksi asetettavat evästeet laskea "pakollisiin" evästeisiin.
Käytännössä kysymys on siis siitä, jos käyttäjä vierailee - kirjautumatta sisään - vaikkapa Ilta-Sanomien sivustolla ja kieltäytyy evästeistä. Saako Ilta-Sanomien sivusto silti asettaa käyttäjän selaimeen evästeen, jonka pohjalta käyttäjän lukemista jutuista kerätään tietoa - ja sen pohjalta vaikkapa sivuston etusivua räätälöidään seuraavalla käyntikerralla, käyttäjän aiemmin lukemien juttujen pohjalta.
KHO linjasi, että tällainen personointiin käytettävä eväste ei ole lain määritelmän mukaan "välttämätön" ja siksi sellaista ei voi asettaa käyttäjän selaimeen, jos käyttäjä on päättänyt kieltäytyä muista kuin välttämättömistä evästeistä sivuilla käydessään.
Evästeiden tai muiden palvelun käyttöä kuvaavien tietojen tallentaminen käyttäjän päätelaitteelle ja näiden tietojen käyttö edellyttivät pääsääntöisesti käyttäjän suostumusta ja asianmukaista informointia. Pääsäännöstä poikkeamisen kynnys oli tarkoitettu korkeaksi, eikä poikkeamiselle todettu olleen asiassa perustetta.
Etenkin suurimpien mediatalojen verkkoliiketoiminta on pohjautunut siihen, että ne ovat voineet profiloida lukijoitaan hyvin tehokkaasti ja ohjata käyttäjistä luodut profiilit mainosverkkoihin.
Tältä pohjalta ne myyvät ns. kohdennettu mainontaa, joka pohjautuu käyttäjästä luotuun laajaan profiiliin - ja näin ollen mainontakin on kohdennetumpaa.
Käytännössä tämä näkyy siis niin, että täysi eri sivustotkin tietävät, että olet hiljattain ollut hiljattain kiinnostunut vaikkapa robotti-imureista ja näet sen jälkeen roboimurimainoksia ympäri nettiä.
Kun evästeitä ei voi käyttää, sivustojen mainostulot laskevat lähes väistämättä. Pahimmin tämä iskee "yleissivustoihin", joilla ei ole varsinaista tarkkaan rajattua lukijaprofiilia, vaan ne ovat nojanneet yksittäisten käyttäjiensä profilointiin.
Onkin mielenkiintoista nähdä kuinka nopeasti suuret lehtitalot ryhtyvät vaihtamaan evästekyselyitään KHO:n ennakkopäätöksen mukaisiksi. On toki syytä muistaa, että Suomessa oikeuden ennakkopäätökset eivät ole täysin velvoittavia, vaikka alimmat oikeusasteet niitä yleensä noudattavatkin.