Älylasit ja tekoäly tuovat uuden uhan yrityksille – "Emme osaa ajatella, että joku käyttäisi niitä pahantahtoisesti"

Janne Yli-Korhonen
26. elokuuta, 2026 17:05

Älylasit ovat kehittyneet viime vuosina huomaamattomammiksi ja muistuttavat yhä useammin tavallisia silmälaseja. Samalla kun optikkoliikkeissä noin 500 eurolla myytävien lasien suosio kasvaa, asiantuntijat ja viranomaiset varoittavat teknologian avaamista uudenlaisista uhkakuvista niin yritysturvallisuudelle kuin yksityisyydensuojalle.
Vakuutusyhtiö LähiTapiolan asiantuntijat varoittavat, että toimitiloissa vieraileva pahantahtoinen henkilö voi kerätä älylasien avulla hetkessä tietoa tietokoneiden näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä.

Laseihin integroidut tekoälyominaisuudet mahdollistavat tallennetun tiedon analysoinnin ja kyberhyökkäysten valmistelun aiempaa huomattavasti nopeammin.

– Älylaseilla kuvaa, videota ja ääntä voi tallentaa paljon aiempaa huomaamattomammin, ja niihin on lisätty myös tekoälyominaisuuksia. Se mahdollistaa rikollisille tietojen analysoinnin, välittämisen ja jopa kyberhyökkäysten valmistelun paljon aiempaa nopeammin. Koska olemme niin tottuneet näkemään silmälaseja työympäristössä, emme vielä osaa ajatella, että joku käyttäisi niitä pahantahtoisesti – ja juuri siinä se riski piilee, sanoo LähiTapiolan tieto- ja yritysturvallisuudesta vastaava johtaja Petteri Ruohomäki.

LähiTapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää korostaa, että tietovuotoja voi tapahtua myös vahingossa. Älylaseilla tallennettu kuva- ja äänimateriaali siirtyy tyypillisesti suoraan pilvipalveluihin ja suurten teknologiayhtiöiden tekoälymallien koulutukseen, jolloin arkaluonteisen tiedon poistaminen tai hallinta jälkikäteen on lähes mahdotonta.

Huoli tallennetun datan joutumisesta tekoälykoulutukseen ja ulkopuolisten käsiin jaetaan myös kansainvälisesti. G7-maiden tietosuojaviranomaisten tuoreessa koosteessa nostetaan esiin Yhdysvaltain Kaliforniassa Metaa vastaan hiljattain nostettu ryhmäkanne, jonka mukaan alihankkijat ovat päässeet katsomaan älylaseilla kuvattua erittäin arkaluontoista ja intiimiä materiaalia.

Viranomaiset ovat lisäksi kyseenalaistaneet laitteiden pienten kuvausvalojen riittävyyden sivullisten varoittamiseen.

"Älylaseilla kuvaamista ei voida suoraan verrata esimerkiksi puhelimen käyttöön, koska lasit ovat huomaamattomia ja niillä on mahdollista kuvata ihmisiä heidän tietämättään. Ihmisillä on oikeus tietää, jos heitä kuvataan, ja esimerkiksi pyytää kuviensa poistamista. Jatkuva, kaikkialle ulottuva kuvaaminen julkisella paikalla voidaan jossain tilanteissa jopa rinnastaa valvontaan", tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa.

Älylasien tunnistamisen helpottamiseksi on muun muassa luotu puhelinsovellus, jonka avulla lähistöllä olevat älylasit on mahdollista huomata.

Jos videoita jaetaan verkossa tai sosiaalisessa mediassa, toimintaan sovelletaan suoraan tietosuojalainsäädäntöä. Euroopan tietosuojaneuvosto valmistelee parhaillaan yhteistä EU-tason linjausta älylasien käytöstä ja tietosuojasääntöjen soveltamisesta.

Kansainvälisesti älylasien käyttöä on alettu jo rajoittaa esimerkiksi oikeussaleissa ja koetilaisuuksissa. Asiantuntijat suosittelevatkin työpaikoille selkeiden pelisääntöjen luomista ja älylasien käytön rajoittamista esimerkiksi johtoryhmien kokouksissa sekä arkaluontoisissa työtiloissa samaan tapaan kuin muidenkin älylaitteiden kohdalla.

Lue myös: Vuosi 2026 voi olla viimein se vuosi, kun älylaseista tulee valtava hitti