Petteri Pyyny
9. kesäkuuta, 2026 18:35
Apple syytti Euroopan Unionia eilen pitkässä, avoimessa kirjeessä. Yhtiön mukaan EU on ollut haluton löytämään ratkaisuja Applen uusien tekoälytoimintojen mahdollistamiseksi Euroopassa ja väitti, että EU ei ole edes vastannut yhtiölle mitään.
Taustalla väännössä on se, että iPhonen käyttämä käyttöjärjestelmä iOS ja iPadien käyttämä käyttöjärjestelmä iPad OS lasketaan Euroopan Unionissa ns. ydinalustapalveluiksi.
Ydinalustapalveluilla tarkoitetaan käyttöjärjestelmiä, markkinapaikkoja ja vastaavia, joilla on omassa tuoteryhmässään erittäin suuri markkinaosuus. Näitä alustoja koskee tiukka Digital Markets Act -lainsäädännön mukainen sääntely.
Sääntely käytännössä velvoittaa kyseiset alustat tarjoamaan kilpailijoille yhtäläiset mahdollisuudet tarjota yrityksen itsensä kanssa kilpailevia tuotteita kyseiselle alustalle. Esimerkiksi Microsoftin Windowsin osalta se tarkoittaa mm. sitä, että Microsoftin pitää mahdollistaa muidenkin kuin oman Edge-selaimensa käyttö Windowsissa - ja yhtiön pitää mahdollistaa muille selainkehittäjille identtinen pääsy käyttöjärjestelmän osiin kuin mitä Edgelläkin on.
Nyt eilen julkistetut laajat Applen uudet tekoälytoiminnot ovat EU:n näkökulmasta uusi tuoteryhmä ja Applen pitää asemansa vuoksi tarjota muillekin tekoälyratkaisuja tekeville firmoille vastaava pääsy iPhonen iOS-käyttöjärjestelmään kuin se sallii omalle Siri-tekoälylleen.
Apple kieltäytyi tästä jyrkästi ja kertoi avoimessa kirjeessään, miten tällainen toiminta vaarantaisi iPhonen tietoturvan. Joskin jokainen tekoälysovellus pitäisi kuitenkin loppukäyttäjän itse asentaa puhelimeen, sillä nehän eivät itsestään laitteisiin asennu.
Applen mukaan EU ei suostunut mihinkään yhtiön ratkaisuehdotuksiin ja "jätti vastaamatta yhtiön tarjouksiin".
Mutta tarina ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin Apple antaa olettaa omassa, yksipuolisessa näkemyksessään. Apple nimittäin jätti näppärästi kertomatta yhden hyvin olennaisen asian kiistasta.
Reutersin mukaan Apple ei tarjonnut pelkästään teknisiä tapoja ratkaista ongelmaa, vaan yhtiö vaati itselleen 18 kuukauden poikkeusaikaa, jona aikana sen ei täytyisi noudattaa Digital Markets Actin vaatimuksia.
Yhtiö olisi siis saanut puoleksitoista vuodeksi aikaa koukuttaa eurooppalaiset käyttäjät uusiin tekoälyratkaisuihinsa, sillä välin kun yhtiö olisi - väitetysti - kehittämässä ratkaisua, jolla kilpailijatkin pääsisivät tuomaan vastaavia ratkaisuja iPhonelle ja iPadille.
Ja onkin varsin erikoista, että yhtiö ei kehittänyt tällaista ratkaisua jo etukäteen, ennen tekoälytoimintojensa julkaisua. Applen omassa lehdistötiedotteessa yhtiö antoi kuvan, että tällaista ratkaisua ei voi rakentaa EU:n haluttomuuden vuoksi - ja samaan aikaan yhtiö olisi halunnut EU:lta 18 kuukauden vapauden lakien noudattamisesta, jona aikana yhtiö olisikin pystynyt kaikkia tyydyttävän ratkaisun toteuttamaan.
Eli EU ei mitä ilmeisimmin kieltäytynyt yhtiön tarjoamasta teknisestä ratkaisusta, vaan EU kieltäytyi siitä, että Applen ei olisi tarvinnut noudattaa lakia puoleentoista vuoteen.
Kyynisempi voisi todeta, että yhtiö oli laskeskellut, että se ehtisi 18 kuukauden etumatkalla kaappaamaan iPhonen tekoälyavustajissa tukevan jalansijan, jota ei jälkikäteen kukaan voisi haastaa.