Selvitys: Valokuitujen hinnat voivat Suomessa nousta suljetun verkon myötä

Janne Yli-Korhonen
15. helmikuuta, 2026 18:53

Suomessa valokuituverkkojen saatavuus on viime vuosina Suomessa kasvanut eri toimijoiden toimesta, mutta nykyisellä mallilla tämä saattaa näkyä tulevaisuudessa hinnoissa.
Konsulttiyhtiö Arthur D. Little (ADL) toteutti valokuituverkkojen rakentajan Valokuitunen Oy:n tilaamana Valokuitu Pohjoismaissa -selvityksen, joka osoittaa Suomen erottuvan muista Pohjoismaista valokuituverkkojen rakenteessa ja avoimuudessa.

Valokuituverkoissa on kaksi päätyyppiä eli avoin ja suljettu verkko. Selvityksen mukaan Suomessa vain 30 prosenttia verkoista on avointa, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa avoimuusaste on lähes 100 prosenttia.
Avoimessa verkossa palveluntarjoajia voi olla useita, joista kuluttaja valitsee mieleisensä, ja suljetussa on verkossa yksi toimija omistaa ja hallitsee verkon sekä myy palvelut.

Muiden Pohjoismaiden etumatka osaltaan selittyy sillä, että viranomaiset ja kunnat ovat ohjanneet verkkojen rakentamista aktiivisesti. Suomessa taas verkkojen rakentuminen on pääasiassa markkinavetoista ja kuluttajien valinnoista riippuvaa. Tämä vaikuttaa sekä kilpailuun että kuluttajien arkeen.

Selvityksen mukaan avoin verkkomalli pitää kuluttajahinnat kurissa, joka siis näkyy Ruotsissa ja Tanskassa hinnoittelussa. Norjassa puolestaan suurin osa verkosta on suljettua, mikä on selvityksen mukaan nostanut kuluttajien maksamia nettipalvelumaksuja jopa 23–64 euroa kuukaudessa verrattuna verrokkimaiden hintoihin.

Keväällä 2026 käynnistyvä, toimijoiden yhteisesti perustama valtakunnallinen Fiberhub-portaali muuttaa tilanteen, sillä sitä kautta verkkojen omistajat avaavat verkkonsa yhtäläisin ehdoin kaikille palveluntarjoajille. Korjausliikkeen myötä kahdella kolmasosalla norjalaisista arvioidaan olevan käytössään avoin yhteys.

"Meillä on Suomessa riski ajautua Norjan kaltaiseen tilanteeseen, jossa kuluttajat maksavat korkeita hintoja netinkäytöstään, koska markkinoilla ei ole kilpailua. Olemme jo nähneet Suomessa, että suljetuissa verkoissa pienempiä ja edullisempia yhteyksiä poistetaan kuluttajien saatavilta, mikä ohjaa asiakkaita kalliimpiin vaihtoehtoihin", Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto huomauttaa.

EU:n digitaaliset tavoitteet edellyttävät, että kaikilla kotitalouksilla on vuoteen 2030 mennessä vähintään 100 Mbit/s yhteys, ja rahoitusta myönnetään vain avoimille verkoille. Unionin näkökulmasta avoimuus lisää kilpailua, tukee ympäristöystävällisyyttä ja vähentää päällekkäisiä rakennustöitä. Heikki Kauniston mukaan EU:n vaatimus ei kuitenkaan toteudu Suomessa, kuten sen pitäisi.

Kaunisto toteaa, että Suomessa verkkoinfrastruktuuri on teknisesti avointa, mutta todellinen kilpailu ja kuluttajan valinnanvapaus eivät toteudu palvelutarjontakerroksessa. Verkon omistaja voi hinnoittelullaan tehdä markkinoille tulon muille palveluntarjoajille kannattamattomaksi, jolloin teknisesti avoin verkko muodostuu käytännössä suljetuksi.