Petteri Pyyny
22. lokakuuta, 2024 21:22
Kenties televisioluvan ohella Suomen vihatuimman, jo historiaan kadonneen veroluonteisen maksun titteliä kantanee ns. kasettimaksu eli viralliselta nimeltään yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu.
Aiemmin hyvitysmaksua perittiin mm. tyhjien C-kasettien, tyhjien CDR-levyjen, tyhjien DVD-levyjen ja tallentavien digiboksien kovalevyjen hinnasta. Suomalaiset jälleenmyyjät joutuivat lisäämään kyseisen hinnan myymiinsä tuotteisiin ja maksamaan sen sitten valtiolle hyvitysmaksuna.
Valtio puolestaan tilitti rahan tekijänoikeusjärjestöille, korvauksena siitä, että kuluttajat kopioivat musiikkia, elokuvia ja sarjoja omaan käyttöönsä.
Hyvitysmaksu aiheutti mm. sitä, että tyhjät DVD-levyt maksoivat niiden suosion kultavuosina Suomessa selkeästi enemmän kuin vaikkapa Saksassa - joten näppärät kuluttajat tilasivat tyhjät mediansa ja myös tallentavat digiboksinsa ulkomailta, jättäen kotimaiset verkkokaupat ja Suomen valtion nuolemaan näppejään.
Kasettimaksu poistui vuoden 2015 alusta, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdotti hyvitysmaksun siirtämistä suoraan valtion budjetista maksettavaksi.
Hývitysmaksun perusteena on pidetty kuluttajien tapaa tallentaa musiikkia ja videoita omaan käyttöönsä. Mutta toisaalta suoratoistopalvelut ovat muuttaneet maailmaa niin, että harva kansalainen enää tallentaa itselleen lainkaan sarjoja, musiikkia tai elokuvia - koskaan. Miksipä tallentaisi, kun musiikki pääsääntöisesti pysyy "jemmassa" Spotifyssa ja eilen tullut TV-sarjan jakso on katsottavissa Areenasta huomennakin.
Valtio on kuitenkin kaikki nämä vuodet kiltisti maksellut hyvitysmaksuja tekijänoikeusjärjestöille. Nyt valtio harkitsee kuitenkin vanhan kasettimaksujärjestelmän tyylistä himmeliä takaisin, mutta aiempaa sekavampana.
Hallitus pyytää parhaillaan lausuntoja uudeksi hyvitysmaksulaiksi.
Lausuntopyynnössä ehdotetaan sitä, että hyvitysmaksua alettaisiin perimään jatkossa mm. kännyköistä, tietokoneista, ulkoisista kovalevyistä, muistitikuista ja MP3-soittimista. Etenkin MP3-soittimien lisääminen listalle on hieman villi veto, koska niitä myytäneen nykyisin yhden käden sormilla laskettava määrä vuositasolla.
Mutta lista ei suinkaan lopu tähän, vaan lausuntopyynnössä heitetään ilmaan ajatus siitä, että hyvitysmaksua perittäisiin myös tallennukseen sopivista pilvipalveluista (Dropbox, OneDrive, Google Drive, Google Photos ja vastaavat).
Kovin ehdotettu hyvitysmaksun perinnän kohde olisivat kuitenkin nettiliittymät. Lausuntopyynnössä pyydetään mielipidettä siihen vaihtoehtoon, että jokaisesta nettiliittymästä alettaisiin perimään hyvitysmaksua - olipa kyseessä sitten mobiililaajakaista, kännykkäliittymä tai kiinteä nettiliittymä.
Maksun määrä suhteutettaisiin tallennustilaan, olipa kyseessä sitten kännykkä, tietokone, kovalevy tai pilvitallennuspalvelu. Nettiliittymiltä perityistä maksuista lausuntoehdotus ei ota kantaa, vaan pyytää mielipiteitä siihen, miten eri tyyppisissä nettiliittymissä perittävän hyvitysmaksun määrä muodostuisi.
Mitenkään varmaa ei vielä ole se, että hallinnollista himmeliä vaativa kasettimaksu palaisi uudessa, ehdotetussa muodossaan takaisin: lausuntoehdotuksessa kysytään mielipidettä myös siihen, pitäydyttäisiinkö jatkossakin valtion budjetista maksettavan hyvitysmaksun mallissa. Tällä mallillahan on toimittu nyt noin 10 vuoden ajan.
Nykyisin hyvitysmaksu on ollut 11 miljoonaa euroa, mutta luovia aloja edustavan järjestön mielestä summa on aivan liian vähäinen.