Petteri Pyyny
19. tammikuuta, 2021 14:32
Suomessa TV-kanavilta, suoratoistopalveluilta ja videosisältöä tuottavilta viranomaisilta vaaditaan jatkossa yhä enemmän tekstityksiin panostamista, myös suomenkielisten sisältöjen osalta. Lakimuutosten taustalla ovat saatutettavuuden parantaminen, joka on yhä tärkeämmässä osassa, kun Suomen väestö ikääntyy hurjaa vauhtia.
Jo vuoden 2021 alusta astui voimaan lakimuutoksia, joilla velvoitetaan suomen- ja ruotsinkielisten tekstitysten tarjonnasta. Merkittävät muutokset, jotka tulivat voimaan nyt vuoden 2021 alusta kattavat sen, että myös tilausvideopalveluiden suomenkielisestä sisällöstä vähintään 30 prosenttia pitää olla tekstitetty suomeksi.
Lisäksi vuoden 2021 alusta asetettiin tietyt lakiin kirjatut tavoitteet siitä, että tekstitysten pitää olla selkeitä ja ymmärrettäviä, jolloin edtenkin automaattisesti litteroidut tekstitykset joutuvat aiempaa tarkempaan syyniin. Lakien toteutumista valvoo Traficom. Aiheesta kertoi kuuloliitto.
Vuoden 2022 alusta puolestaan (käytännössä kaikki) valtakunnallisesti toimivat TV-kanavat joutuvat lisäämään valtaosaan suorista lähetyksistään tekstitykset, vaikka ohjelma olisikin suomeksi. Ainoastaan musiikkiohjelmia ja suorana näytettävää urheilua ei tarvitse tekstittää jatkossa. Jos ohjelmaa ei jostain syystä voida tekstittää esityshetkellä, tulee siitä olla tarjolla tekstitetty versio vuorokauden sisällä ensiesityksestä. Kohta löytyy Valtioneuvoston asetuksesta televisio- ja radiotoiminnasta. Yleisradio on ryhtynyt lisäämään omiin suoriin lähetyksiinsä tekstitykset jo aiemmin - velvoittava laki tulee voimaan täysimääräisesti vuoden 2022 alussa.