Matti Robinson
29. joulukuuta, 2014 15:14
Suomessa internet kuuluu kansalaisen perusoikeuksiin. Sitä se on tehnyt jo vuodesta 2010. Suuressa maailmassa asiat eivät aina ole yhtä hyvin, vaikka EU ja jopa YK ovat toitottaneet internet-liittymän tärkeydestä.
Yhdysvalloissa internetin sääntely ja oikeudet ovat erittäin ajankohtaisia. Yhdysvaltain televiranomainen FCC (Federal Communications Commission) pohtii internet-liikenteen eriarvoistamista, ja siten verkkoneutraliteetti on ollut tapetilla suuryhtiöitä ja Valkoista taloa myöten. Maa on jo nykyiselläänkin operaattoreiden pelikenttä.
Niin kutsuttu digikomissaari Neelie Kroes on ajanut verkko-oikeuksia Euroopan komissiossa tehokkaasti viime vuodet. Kroes pyrki varmistamaan omana komissaariaikanaan, että Euroopassa riippumattomuudesta pidetään yhdessä kiinni jatkossakin, mutta Euroopankin kohdalla puhaltaa uudet tuulet.
Kroesin seuraaja Andrus Ansip on huolissaan, että parlamentin läpäissyt ehdotus muutetaan epäneutraaliksi EU-neuvoston toimesta. Ei ole siis niinkään varmaa, että jatkossa verkko-operaattorisi ei laskuta sinua erikseen Netflixistä myös Suomessa.
Olemme parhaillaan internet-oikeuksien risteyskohdassa, jossa määritetään tulevaisuuden tärkeimmän median pelisääntöjä. Verkkoneutraliteetti on hyvin pitkälti niitä asioita, joita ei kaipaa ennen kuin se on menetetty. Sen tärkeyttä ei tajua välttämättä edes siitä suurinta ääntä pitävä internet-hippi. Se miten internetiä kohdellaan vaikuttaa maailmanlaajuisesti.
Yhdysvallat on sotilaallinen suurvalta. Se käyttää armeijan ylläpitoon enemmän rahaa kuin 10 seuraavaa maata yhteensä. Jos se on asevoimien suhteen ylivoimainen, niin internetin suhteen asiat ovat vielä enemmän epätasapainossa. Yhdysvallat dominoi internetiä niin valtavassa mittakaavassa, että sitä on vaikea ymmärtää.
On helppo luetella listaa käyttämistäsi internet-palveluista, jotka ovat Yhdysvalloista. Pelkästään Googlen, Microsoftin ja Facebookin mainitseminen lienee tarpeeksi (ml. Gmail, YouTube, Bing, Skype, Whatsapp, Instagram), mutta yhtä hyvin voisi sanoa Wikimedia, Amazon ja Netflix. Joidenkin listojen mukaan Yhdysvaltain suurin internet-yhtiö on arvokkaampi kuin seuraavien 50 maan suurimmat vastaavat. Ja kärki koostuu muutenkin pääosin amerikkalaisyhtiöistä.
Olemme enemmän riippuvaisia yhdysvaltalaisista intenet-palveluista kuin sen sotilaallisesta tuesta. Arabikevään vallakumouksissa yhdysvaltalaisia sotalaivoja aktiivisempi oli Twitter.
Rapakon takana internet-liittymämarkkinoita hallitsevat suuret operaattorit, kuten Suomessakin. Operaattoreilla on omat alueensa, mutta ehkä vielä selkeämmin. Siellä missä Comcast jyrää ei näy Time Warner Cablea tai missä TWC on saatavilla ei vastaavaa nettiä saa välttämättä ilman kaapelia esimerkiksi AT&T:ltä. Tämän lisäksi Comcast ja TWC hakevat viranomaisilta hyväksyntää fuusioitua. Tämä tarkoittaisi yhtiöitä, joka kontrolloisi kahta kolmasosaa koko Yhdysvaltojen laajakaistaliittymistä.
Hinnat ovat edullisillakin markkinoilla n. 10mbit yhteydelle alkaen 30 dollaria kuukaudessa. Nopeammat liittymät kasvattavat huimasti hintaa ja pakettiin halutaan usein lykätä lähes väkisin kaapelitelevisio, lankapuhelin, mobiiliapplikaatiot ja kaikki muu mahdollinen. Kalliimmilla itä- ja länsirannikon alueilla hinnat voivat tuplaantua.
Yhteishinnat nousevat helposti sataan dollariin kuussa, ja datan määrä on vielä rajoitettu. Tietysti kyseessä on 12, 24 tai 36 kuukauden sopimus, josta ei pääse irti kovin vähin perustein, ja luonnollisesti pikkupräntistä voi vielä hyvin selvitä, ettei tämä kata veroja, asennusta, aktivointia ja laitevuokraa.
(Jos olet superonnekas, niin saat Google Fiber -kuituyhteyden, joka on maailman huippua. Se on kuitenkin vielä niin heikosti saatavilla, että voisit yhtä hyvin kutsua itseäsi lottovoittajaksi.)
Sama homma koskee mobiilidataa, mutta sen suhteen tilanne on vielä brutaalimpi. Datarajoitukset ovat oikeasti merkityksellisiä ja vähänkään edullisemman liittymän kanssa esimerkiksi Skypen käyttäminen ilman Wi-Fiä on mahdotonta. Silti puhelinlasku, jossa maksat käytännössä aina kytkymaksua puhelimestasi, voi helposti nousta niin ikään sataan dollariin.
No aivan ensimmäiseksi sitä, että aivan turha valittaa kalliista, hitaasta tai epäreilusta internetistä. Mutta vielä enemmän sitä, että niistä valittamista ei saa lopettaa. Mikäli jokin ei toimi, valita. Kertokaa kritiikistä sekä operaattoreille että päättäjille. Pitäkää huoli, että kilpailu pysyy avoimena, kuten internettikin.
EU:lla on oiva tilaisuus kasvaa nykyistä merkittävästi suuremmaksi verkkovallaksi, jos se pitää kiinni neutraliteetista, hintakilpailusta ja saatavuudesta. Erityisesti jos Yhdysvalloissa palveluiden saatavuutta rajoitetaan, voi suuremmalla todennäköisyydellä seuraava Twitter, Netflix tai Amazon syntyä Suomeen.
Kirjoittaja asuu Yhdysvalloissa ja maksaa neljä kertaa enemmän kahdeksan kertaa hitaammasta internetistä kuin Suomessa asuessa.