Manu Pitkänen
6. helmikuuta, 2014 15:22
Maataloustuilla pidetään yllä suomalaisen ruoan alkutuotantoa, mutta tukieuroja käytetään paljon muuhunkin. Esimerkiksi maaseuturahaston tehtävänä on kehittää suomalaista maaseutua, minkä takia maataloustukea voi saada vaikkapa autojen teippauksiin erikoistunut mainosyhtiö.
Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.
Tämän seurauksena useilla paikkakunnilla on aloitettu valokuituverkon rakentaminen ja urakoiden rahoitusmekanismina on käytetty maataloustukia. Kuituverkon rakentajat ovat tästä syystä ilmestyneet paikallisten maataloustukilistojen kärkipaikoille. Esimerkiksi Rääkkylään valokuituverkkoa rakentava Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunta sai viime vuonna 578 000 euroa tukea. Kainuun suurimmat maataloustuet sai vuorostaan Kaisanet, jonka valokuituverkon rakentamisurakkaa tuettiin Ylen mukaan 697 000 eurolla.
Ilta-Sanomien mukaan Pirkanmaalla Verkko-osuuskunta Ysinetti sai tukea 290 000 euroa ja Pohjois-Savossa Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta sai tukea 325 000 euroa. Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa tuettiin Etelä-Pohjanmaalla 461 000 eurolla.
Oikeushenkilöiden, kuten kunnan, osakeyhtiöiden jne. saamia tukia löytyy Maaseutuviraston hakupalvelusta. Se kertoo muun muassa sen, että Elisa Oyj sai maaseuturahastolta tukea viime vuonna yli 50 000 euroa.
Luonnollisten henkilöiden tietoja ei voida julkaista hakupalvelussa EU-tuomioistuimen antaman, yksityisyydensuojaa koskevan ennakkoratkaisun johdosta.