Manu Pitkänen
11. tammikuuta, 2012 12:40
Suomeen valitaan kuluvana vuonna uusi presidentti. Ennakkovaalien alkamisen kunniaksi AfterDawn on päättänyt polkaista pystyyn oman presidenttitenttinsä, jossa ehdokkailta kysytään sivustomme aihepiiriin keskeisesti liittyvistä asioista.
Tentissä esitetyt kysymykset eivät välttämättä kuulu presidentin vallan piiriin. Kyse on kuitenkin arvojohtajasta, joten mielestämme ehdokkaidemme arvomaailma ja mielipiteet eri asioihin tulee tuntea mahdollisimman hyvin.
Verkosta löytyy useita vaalikoneita, joissa ehdokkaita on haastateltu monipuolisesti. Nähdäksemme tekniikkaan sekä siihen liittyvät rajoitteet ja kansalaisoikeudet ovat jääneet muiden teemojen varjoon. Tämä on keskeisin syy miksi päätimme järjestää oman tentin.
Ensimmäinen haastateltava on kristillisdemokraattien Sari Essayah. Alla on AfterDawnin hänelle esittämät kysymykset ja hänen vastauksensa niihin. Tulevina päivinä julkaisemme muidenkin ehdokkaiden vastaukset.
1. Iranin ydinvoimaloissa havaittu Stuxnet-mato osoittaa, että valtioiden välillä voidaan käydä selkkauksia myös rauhan aikana. Viron patsaskiistan ja Georgian sota osoittavat nettisodan olevan nykypäivää. Kuinka tärkeänä pidätte Suomen oman kyberarmeijan perustamista?
Armeijaa ei tarvittane, vaan pysyvä "joukko-osasto" riittänee, sillä kyse ei ole väen määrästä vaan laadusta, eli älystä ja osaamisesta. Yhdessä kotimaisten tietosuoja-alan yritysten kanssa voitaisiin rakentaa uskottava ja jatkuvasti kehittyvä kyberpuolustusjärjestelmä.
2. Minkälaista vastuuta ja tehtäviä tällaiselle armeijalle tulisi antaa sodan ja rauhan aikana? (julkisessa keskustelussa on puhuttu ennaltaehkäisevistä iskuista ja virusten luomisesta)
Joukko-osaston tehtävänä voisi olla yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden kohteiden suojaaminen hyökkäyksiltä. Puolustautuminen vaatii hyökkäysten simulointia. Virusten, matojen ja muiden haittaohjelmien luominen ja kyberhyökkäysten simulointi on edellytys niiden torjumiselle. Se johtaa mahdollisuuteen mahdollisessa sotatilanteessa myös hyökkäyksiin.
3. Mikä on mielestänne kybersodan suurimmat riskit suomalaisille, Suomelle ja yrityksille?
Kyberhyökkäyksillä voidaan jo nyt pyrkiä varastamaan taloudellisesti tärkeitä tietoja (esimerkkinä luottokorttitiedot) tai yrityssalaisuuksia. Juuri vastikään tv:stä tuli Die Hard 4.0, jossa hyvin liioitellusti ja käytännössä mahdottomin esimerkein kuvattiin mahdollisuuksia hakkeroida mitä moninaisimpia yhteiskunnan toiminnalle hyvin tärkeitä kohteita ja päästä tekemään vaarallisia muutoksia niiden tietojärjestelmiin. Oikeassakin kybersodassa voidaan yrittää vahingoittaa tai jopa lamaannuttaa tällaisia tärkeitä kohteita, julkisia tai yksityisiä, tai varastaa niiden tietoja.
4. Mistä tällainen uhka voisi olla peräisin ja miksi?
Uhka voi tulla esimerkiksi järjestäytyneeltä rikollisuudelta, terroristeilta, vieraan valtion tiedustelupalvelulta, kilpailevilta yrityksiltä, yksityisiltä hakkereilta, hyvin monelta taholta. Samoin motiivit voivat olla hyvin monenlaiset: taloudellisen hyödyn tavoittelu, yrityssalaisuuksien paljastaminen, kybersodan harjoittelu sotatilanteen tai muun konfliktin varalle, kosto, kiristys, turhan kunnian tavoittelu jne.
5. Koetteko, että Suomen puolustusvoimat voisi tulevaisuudessa koostua maa-, ilma-, meri- ja kybervoimista?
Tuskin kybersotavoimat tulevat niin tärkeiksi, että ne rinnastettaisiin taloudellisen panostuksen tai miehistömäärän kannalta maa-, ilma- tai merivoimiin.
1. Taiteellisten teosten suoja-aika kestää Suomessa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Onko tälle teidän mielestä perusteita?
Suoja-aikaa voisi lyhentää esimerkiksi 50 vuoteen. Mielestäni se riittäisi perikunnan etujen suojaamiseksi.
2. Tekijänoikeuslaki hankaloittaa esimerkiksi vanhojen sanomalehtien ja kansallisesti tärkeiden elokuvien julkaisua verkossa. Tulisiko lakia tältä osin löyhentää, jotta "kansallisaarteista" voitaisiin nauttia vapaasti?
Kenties jonkin verran, mutta tulee muistaa, että nämä teokset ovat yksityisomaisuutta. Toisen omaisuuteen kenelläkään ei ole automaattista nautintaoikeutta. Myös tärkeisiinkin digitoitavissa oleviin "aarteisiin" tulee omistajilla olla oikeus vaatia niiden käytöstä korvausta. Tekijänoikeuslakia tulee kuitenkin jatkuvasti kehittää tasapainoillen omistusoikeuden ja teosten digitaalisen hyödyntämisen välillä.
3. Kuinka suurena ongelmana pidätte immateriaalista (patentteihin ja teoksiin kohdistuvaa) piratismia ja miksi?
Kyllä se on valtava ongelma. Esimerkiksi Aasiassa tuotetut piraattituotteet ovat vakava ongelma Euroopan taloudelle.
Piraateissa varastetaan toisten työn tuloksia, kuten vaivalla ja suurillakin panostuksilla rakennettuja muotoiluja, teknisiä keksintöjä tai brändejä. Patenttirikkomukset voivat lopulta johtaa siihen, että kehittämistyöhön ei enää panosteta, koska sen tulos voidaan heti varastaa eikä kehittämistyöhön panostettuja varoja saataisi takaisin vaan hyöty valuisi varkaille.
4. Eri puolilla maailmaa on otettu otettu käyttöön ns. kolmen hudin laki, jonka avulla verkkoyhteys voidaan katkaista jos käyttäjä jää kiinni kolmesti verkkopiratismista. Tulisiko verkkoyhteyden katkaiseminen olla mahdollista Suomessakin samoin perustein, vaikka YK on määritellyt sen perusoikeudeksi?
En pidä kovin mahdollisena valvoa verkkopiratismia, mutta jos se onnistuu, tulee sanktioina olla sakko tai muu hyvitys.
Verkkoyhteys lienee helppo luoda uudelleen jotain kautta ja sitähän voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Piraattipalvelimia ja rikollisia sisältöjä verkkoon syöttäviä palvelimia tulee voida sulkea laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä.
1. Suomessa on käytössä poliisin hallinnoima lapsipornosuodatus, jolla estetään kansalaisten pääsy kielletyille Internet-sivustoille. Mitä olette mieltä sensuurista ja tulisiko olemassa olevan suodattimen käyttöä laajentaa?
Pidän tällaista suodatusta hyvänä yrityksenä, vaikka se ei olekaan täydellinen. Kaikki eivät kuitenkaan osaa sitä kiertää. Mielestäni tulee pyrkiä jatkuvasti parantamaan poliisin hallinnoimaa ja selkeiden periaatteiden mukaan tapahtuvaa rikollisen sisällön valvontaa ja suodatusta.
2. Ruotsissa voimaan tullut niin sanottu FRA-laki mahdollistaa maan rajojen kautta kulkevan liikenteen seuraamisen. Suomi ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin suojellakseen kansalaistensa yksityisyyttä, vaikka suuri osa Suomen tietoliikenteestä kulkee Ruotsin läpi. Millaisena uhkana naapurivaltioiden harjoittamaa salakuuntelua pidätte kansalaisten ja yritysten kannalta?
Oman kontrollin ulkopuolinen mahdollisuus valvoa tietoliikennettä on aina uhka. Otan sen vakavasti, mutta minulla ei ole tietoa, että Ruotsissa tällaista mahdollisuutta todellisuudessa käytettäisiin Suomesta tai Suomeen kulkevan tietoliikenteen valvontaan. Mikäli tässä piilevä uhka alkaisi realisoitua pyrkisin ratkaisemaan tilanteen valtioiden keskinäisin neuvotteluin. Itse suhtaudun kaikkeen harjoittamaani toimintaan ja viestintään verkossa aivan kuin se olisi kaikkien tarkkailtavissa ja luettavissa. Mielestäni kovin tärkeät tai salaiset tiedot pitää lähettää kryptattuina.
3. Eri puolilla maailmaa operaattoreiden vastuuta asiakkaiden verkkoliikenteen valvonnassa on pyritty kasvattamaan. Mitä mieltä olette suuntauksesta?
Kyllä verkkoliikennettä hoitavilla operaattoreilla tulee olla lisääntyvää vastuuta rikollisen sisällön paljastamisessa viranomaisille. Se tulee kuitenkin tarkasti rajata ja tehdä siten, ettei yksityisille operaattoreille synny sensuuriviranomaisen toimivaltaa ja oikeutta yksityisyyden loukkauksiin.
1. Tulisiko Suomen entistä aktiivisemmin vapauttaa verovaroin tuotettuja tietoaineistoja julkiseen ja ilmaiseen käyttöön? (kuten Maanmittauslaitoksen karttatiedot)
Kyllä. Tietääkseni äskettäin hallitus tekikin päätöksen Maanmittauslaitoksen karttatietojen avaamisesta. Se on erinomainen asia, koska erilaiset paikkatietojärjestelmät voivat helpottaa ihmisten arkea hyvin paljon. Esimerkiksi voisi syntyä palveluita, joissa voi kysyä nettikännykällään "missä on lähimmät sitä-tai-tätä palvelua tarjoavat paikat" ja vertailla hintoja jne. Tai esimerkiksi kuntien kaavamuutosehdotukset voisi saada nettiin ja antaa niistä palautetta.
Kannatan sitä, että tällaiset nettipalvelut olisivat ainakin julkisten palvelujen osalta ilmaisia.
2. Tulisiko valtion ottaa suurempi rooli nopeampien Internet-verkkojen rakentamisessa?
Siirtyvät tiedot voidaan tietääkseni pakata entistä paremmin, mikä vähentää nopeuden tarvetta. Tässä taloustilanteessa valtiolle ei pidä asettaa uusia maksuvelvoitteita, vaan velvoittaisin palveluiden tarjoajat rakentamaan verkot syrjäseuduillekin.
3. Mitkä ovat mielestänne Suomen tietoyhteiskuntakehityksen tärkeimmät painopistealueet?
Ensinnäkin mielestäni parhaiten palvelisi, että Suomea ei käsiteltäisi Euroopasta erillisenä, vaan rakennettaisiin toimivat EU:n digitaaliset sisämarkkinat. Silloin ohjelmistojen ja ratkaisujen kehittäjillä, myös pk-yrityksillä, olisi edessään 500 miljoonan ihmisen avoimet markkinat ja kehitys varmasti nopeutuisi huomattavasti.
Tietoyhteiskunnasta "ubiikkiyhteiskuntaan" siirtymisessä on monia painopistealueita koska se on niin laaja asia.
Esimerkiksi julkisen sektorin tietoverkot tulisi saada keskenään yhteensopiviksi ja mielestäni ne tulisi rakentaa avoimille pohjille, kuten Linuxille. Painopisteinä tulisi olla suurimpien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen, kuten miten hoidamme vanhenevan väestön paremmin ja mahdollistamme kotona asumisen pitkään, miten suojelemme ympäristöä, miten järjestämme energian tuotannon ja käytön jne. Maksujärjestelmissä pitäisi standardoida maksajan tunnistus, mutta moni asia, kuten vaikkapa parkkimaksut, pitäisi voida ratkaista nykyistä kätevämmin.
4. Tapani-myrsky osoitti kuinka haavoittuvainen Suomen viestintäinfrastruktuuri on. Millä tavoin Suomi voisi kehittyä tällä saralla?
Tapani-myrsky osoitti, että on paljon tehtävää ilmajohtojen siirtämisessä teiden varsille ja maan alle.
1. Jouluna tuli päätös Yleisradion rahoituksen järjestämisestä. Oletteko tulevan Yle-veron kannalla, vai oletteko jonkin muun järjestelmän kannalla. Perustelut mielipiteelle.
Laitekohtaista maksujärjestelmää ei ole enää mitään järkeä pitää yllä, kun on kannettavia tietokoneita, langattomia verkkoja, kännyköitä jne. Siksi Yle-vero on mielestäni huonoista ratkaisuista paras. Mielestäni kuitenkin pienyritysten Yle-vero pitäisi porrastaa yritystoiminnan laadun ja laajuuden mukaan siten, että se olisi mahdollisimman reilu.
2. Hyvitysmaksujärjestelmään on tulossa uudistus vuonna 2013. Nykyinen tallennusalustapohjainen malli aiotaan muuttaa joksikin muuksi. Millainen on teidän mielestä sopiva ratkaisu, vai toimiiko kyseinen järjestelmä enää digitaalisen median aikakaudella? Julkisuudessa on puhuttu laajakaistoista perittävästä verosta.
Hyvitysmaksujärjestelmää varmaankin yritetään jatkossakin pohjata jotenkin tallennusmuistin määrään ja siirtoyhteyden nopeuteen. En osaa sanoa mikä olisi paras ratkaisu. Eihän tallennuskyky tarkoita sitä, että tallennettaisiin jotakin hyvitettävää sisältöä, voihan olla, että tietokonettakin käytetään vain työtehtäviin tai ostettujen pelien pelaamiseen jne. Otaksun, että tässäkin lopulta ajaudutaan tilanteeseen, jossa mahdollinen hyvitysmaksutaakka jaetaan verovelvollisten kesken ellei siitä luovuta kokonaan.