Janne Yli-Korhonen
25. toukokuuta, 2026 18:55
Suomen uusi kansallinen supertietokone Roihu on otettu virallisesti käyttöön Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa.
Uusi supertietokone kolminkertaistaa Suomen nykyisten kansallisten supertietokoneiden laskentaresurssit, ja se on suunniteltu sekä rakennettu erityisesti suomalaisen tutkimuksen ja yritysten TKI-toiminnan tarpeisiin.
Ylen mukaan uusi laite korvaa Suomen edelliset kansalliset supertietokoneet Mahdin ja Puhdin. Tähän asti Suomella on ollut aina kaksi kansallista konetta käytössä, mutta jatkossa koneita on vain yksi, sillä vikatilanteissa tai huoltokatkojen aikana samassa konesalissa sijaitseva tehokkaampi yhteiseurooppalainen LUMI-supertietokone voi toimia sen tuuraajana.
Tekniseltä toteutukseltaan Roihu on Bullin valmistama järjestelmä, joka perustuu BullSequana XH3000 -hybridijärjestelmään. Kone sisältää 486 CPU-noodia, joiden laskentateho on 10,5 petaflopsia, sekä 132 GPU-noodia, joiden laskentateho yltää 23,4 petaflopsiin.
Yhteensä laskentatehoa on noin 33 petaflopsia, mikä tarkoittaa 33 tuhatta biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa. Lisäksi järjestelmässä on erityisnoodeja visualisointiin ja suurta muistikapasiteettia vaativiin tehtäviin.
Roihu soveltuu erinomaisesti nykytrendien mukaiseen tekoälymallien koulutukseen, tekoälytutkimukseen sekä suurten datamäärien analyysiin. Suorituskyvyn loikka on huomattu jo käytännössä, sillä Ylen mukaan huhtikuun lopussa alkaneessa pilottivaiheessa joidenkin koodien kohdalla tuloksia saatiin jopa 40 prosenttia aiempaa nopeammin.
Yksi Roihun merkittävimmistä uudistuksista liittyy tietoturvaan ja arkaluonteisen datan käsittelyyn. Supertietokone yhdistetään CSC:n turvallisiin datanhallintaympäristöihin, jolloin tutkijat voivat hyödyntää suurteholaskentaa myös luottamuksellisella datalla.
Tiedotteen mukaan tämä mahdollistaa esimerkiksi terveysdatan hyödyntämisen laskennassa, mikä voi näkyä tulevaisuudessa uusina sairauksien hoitomuotoina tai lääkkeinä. Ylen uutisoinnissa tarkennetaan, että tavoitteena on saada arkaluonteisen tiedon, kuten terveystietojen, henkilötietojen sekä puolustukseen liittyvien tietojen käsittely käyntiin viimeistään ensi vuonna.
Tämän ansiosta kone voi jatkossa analysoida esimerkiksi biopankkien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteridataa. Helsingin yliopiston yliopistotutkija Tero Hiekkalinna kertoo, että aiemman miljoonan ihmisen mallinnuksen sijaan Roihun avulla on nyt mahdollista tehdä jopa koko Suomen populaation kattava mallinnus.
Taloudellisesti investointi on yhteiskunnalle merkittävä, sillä Taloustutkimuksen mukaan jokainen CSC:n suurteholaskentapalveluihin investoitu euro tuo takaisin 25–37 euroa. Roihu on kaikkien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten saatavilla.