Valoo havittelee miljoonan metrin kuitu-urakkaa haja-asutusalueille – "Nykyiset EU-tuet eivät tule riittämään"

Janne Yli-Korhonen
13. maaliskuuta, 2026 13:04

Suomalainen valokuituyhtiö Valoo pyrkii rakentamaan Suomessa valokuituverkkoa myös harvaan asutuille alueille.
Valoo on jättänyt talven aikana tukihakemuksia useiden elinvoimakeskusten alueille EU:n maaseuturahoituksella tuettaviin kyläverkkohankkeisiin.

Mikäli kaikki rahoitukset saadaan, Valoo voi rakentaa tuhannen kilometrin eli miljoonan metrin edestä valokuitua taajamien reunoille ja haja-asutusalueille.
Valoon mukaan tällä metrimäärällä kyettäisiin kuiduttaa kokonaan keskikokoinen suomalaiskaupunki.

Vähintään gigan yhteys joka kotiin

Kyläverkkohankkeilla tarkoitetaan EU-rahoituksella tuettavaa yhteyksien rakentamista sinne, minne ne eivät muuten syntyisi. Tuen ehtona on, että rakennettu verkko on teknologisesti edistyksellinen ja takaa vähintään 1 Gbit/s nopeuden.

Valoo aikoo myös tehdä lisää hakemuksia elinvoimakeskusten huhti- ja syyskuun hakukierroksille.

Valoo tarvitsee suunnitelmiinsa lisää rahoitusta, sillä nykyiset tuet eivät riitä.

"Haasteeksi muodostuu EU-maaseuturahaston riittävyys. Nykyiset jäljellä olevat tukirahat eivät missään nimessä tule riittämään edes Valoon haja-aluesuunnitelmien kattamiseen", Valoon liiketoimintapäällikkö Lasse Rytkönen toteaa. "Jostain olisi saatava reilusti lisärahoitusta tukiraharakentamiselle, koska markkinaehtoisesti näitä alueita ei tulla koskaan saamaan valokuidun piiriin."

Valokuitu perustuslaillisena oikeutena?

Valoo nostaa tiedotteessaan esiin myös arvokeskustelun: onko nopea netti nykyään kansalaisoikeus? Yhtiön kaupallinen johtaja Klaus Varis rinnastaa toimivan nettiyhteyden perustuslailliseen yhdenvertaisuuteen ja sananvapauteen.

"Kiinteän laajakaistan tulisi kuulua tietoyhteiskunnan perusoikeuksiin", linjaa Valoon kaupallinen johtaja Klaus Varis.

Variksen mukaansa toimiva yhteys kytkeytyy suoraan Suomen perustuslaissa mainittuihin oikeuksiin, kuten yhdenvertaisuuteen, sananvapauteen sekä elinkeinovapauteen.

Suomi on perinteisesti nojannut vahvasti mobiiliverkkoihin (5G / 4G), mutta viime vuosina kiinteän valokuidun merkitys on korostunut datamäärien kasvaessa. Valoon ulostulo on osa laajempaa markkinataistelua, jossa useat toimijat (kuten Valoo, Valokuitunen ja paikalliset puhelinyhtiöt) kilpailevat markkinaosuuksista.