Petteri Pyyny
13. helmikuuta, 2026 7:37
Tekoälyn käyttö yleistyy räjähdysmäisesti rekrytoinneissa ympäri maailmaa. Sen katsotaan vähentävän merkittävästi ihmistyön määrää, kun tekoäly pystyy seulomaan esivaiheessa kandidaatit toisistaan tehokkaasti ja edullisesti.
Mutta samalla tietysti mukaan lipsahtaa tekoälylle ominaisia erikoisuuksia ja outoja päätöksiä.
Yhdestä tällaisesta kerrotaan Kanadan yleisradioyhtiön artikkelissa, jossa Kanadassa asuva espanjalainen mies oli hakenut teknologia-alan työpaikkaa Espanjasta.
Mies pääsi ensimmäiseen rekrytoinnissa vaiheeseen, joka tarkoitti tekoälyn kanssa käytyä haastattelua. Haastattelu tapahtui WhatsAppin välityksellä, jossa tekoäly keskusteli ja kyseli hakijalta työkokemukseen ja teknologiataitoihin liittyviä kysymyksiä.
Hakija ei saanut työpaikkaa, mutta päätti käyttää Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n suomaa oikeuttaan pyytää jälkikäteen kaikki tekoälyn hänestä tekemät muistiinpanot.
Yhdessä rutiininomaisessa keskustelun kohdassa tekoäly oli kysynyt sitä, mitä selainta hakija käyttää eniten arjessaan. Hakija oli kertonut käyttävänsä pääasiassa Chromea ja tekoäly oli kehunut päätöstä haastattelutilanteessa, koska Chrome synkronoituu niin helposti laitteiden välillä.
Mutta GDPR:n pohjalta saaduissa tiedoissa paljastuikin, että Chromen käyttö oli merkitty tekoälyn toimesta negatiivisten piirteiden listalle. Selityksenä tälle tekoäly oli kuvaillut, että Chromen säännöllinen käyttö ilman tutustumista muihin selaimiin saattaa viitata siihen, että hakijalta puuttuu työssä tarvittavaa mukautumiskykyä.
Rekrytointia tehnyt yhtiö kertoi CBC:n kyselyyn, että rekrytointipäätöksiä ei koskaan tee tekoäly, vaan päätöksen tekee aina ihminen, vaikka haastattelu tapahtuukin tekoälyn avulla.