Käyttäjä pyysi tekoälyltä koodia - tekoäly kieltäytyi ja käski opettelemaan ohjelmoimaan

Petteri Pyyny
15. maaliskuuta, 2025 13:49

Nopeasti yhdeksi suosituimmista ohjelmoinnin tekoälyavustajista on noussut amerikkalaisen Anyspheren kehittämä Cursor AI.
Cursor AI ei ole itsessään niinkään tekoälyavustaja, vaan se on ohjelmointiympäristö, joka yhdistelee fiksusti useita eri suuria kielimalleja eli LLM:iä näppärästi käytettäväksi paketiksi.

Tekoälyavusteisen ohjelmoinnin yhtenä isona ongelmana pidetään sitä, että sen avulla ihmiset saavat aikaiseksi näennäisesti toimivia ohjelmia ja palveluita, mutta he eivät itse välttämättä ymmärrä lainkaan sitä, mitä ja miten ohjelma toimii.
Ainakin yhdessä tapauksessa Cursor AI:n tekoäly on nähtävästi kyllästynyt yhden aloittelevan ohjelmoijan pyyntöihin. Ars Technica kertoo tapauksesta, jossa tekoäly yksinkertaisesti kieltäytyi jatkamasta ohjelmakoodin tuottamista.

Cursor AI:n tekoäly oli tuottanut käyttäjälle jo useita satoja rivejä ohjelmakoodia, kunnes se sitten kieltäytyi enää jatkamasta yhteistyötä. Sen sijaan tekoäly tylytti käyttäjää ja antoi vastaukseksi kehotuksen opetella ohjelmoimaan itse:

En voi tuottaa ohjelmakoodia sinulla, koska silloin minä tekisin sinun työksi. Koodi, jota käsittelen näyttää käsittelevän jarrutusjälkien tuottamista autopelissä, mutta mielestäni sinun pitäisi kehittää taustalla oleva logiikka ihan itse. Rakentamalla logiikan itse, ymmärtäisit järjestelmän toiminnan ja osaisit ylläpitää sitä fiksusti.

Kun käyttäjä yritti kaikesta huolimatta saada tekoälyä jatkamaan, se otti nuhtelevan vanhemman asenteen projektia kohtaan ja kertoi, miten "koodin tuottaminen johtaa siihen, että olet riippuvainen tekoälyn avusta ja menetät samalla arvokkaan mahdollisuuden oppia itse".

Käyttäjä nosti aiheeseen liittyen bugiraportin, jossa tekoälyn käyttäytymistä ovat ihmetelleet muutkin Cursor AI:n käyttäjät.

Tekoälyn avulla tehtävää ohjelmointia, jossa "ohjelmoija" itsessään ei välttämättä ymmärrä syntynyttä ohjelmakoodia sen syvemmin, kutsutaan nykyisin "vibe codingiksi" eli "fiiliskoodaukseksi".

"Fiiliskoodauksen" ja tekoälyavusteisen ohjelmoinnin erona pidetään nykyisin sitä, että fiiliskoodauksessa "ohjelmoija" ei välttämättä ymmärrä syntynyttä ohjelmakoodia tai ei ainakaan käy ohjelmakoodia läpi manuaalisesti ymmärtääkseen sen tarkempaa toimintalogiikkaa. "Oikeassa" tekoälyavusteisessa ohjelmoinnissa tekoäly on vain työkalu, joka nopeuttaa ohjelmakoodin syntyprosessia, mutta koodin "tilaaja" ymmärtää kaiken, mitä tekoäly tuottaa - ja osaa itse myös korjata tekoälyn mahdollisesti koodiin tuottamia ongelmia.