Petteri Pyyny
5. elokuuta, 2024 19:57
Euroopan Unionille esitettävään lakialoitteeseen kerätään parhaillaan nimiä. Aloite ehdottaa muutoksia tekijänoikeuslainsäädäntöön siten, että videopelit toimisivat "ikuisesti".
Uhkana on nimittäin tilanne, että menetämme valtavan siivun ihmiskunnan kulttuuria, jos lainsäädäntöä ei korjata ajoissa kuntoon. Ja osa tuoreestakin kulttuuriperinnöstämme on kenties jo kadonnut ikuisiksi ajoiksi.
Tietokonepelien ja konsolipelien alkuhämäristä, 1970-luvulta aina vuosituhannen taitteeseen saakka pelit julkaistiin pääsääntöisesti fyysisinä tuotteina: pelikasetteina, levykkkeinä tai pelimoduleina.
Vanhojen pelien merkitykseen herättiin joskus vuosituhannen taitteessa, kun ensimmäinen pelien äärellä varttunut sukupolvi oli tullut täysi-ikäiseksi - ja alkoi muistelemaan lapsuutensa pelejä. Sittemmin vanhoja tietokonepelejä onkin saatu pelastettua jälkipolville, mm. kotimaisen Kasettilamerit -yhteisön avulla.
Mutta 2000-luvulla pelien jakelu siirtyi askel askeleelta digitaalisen jakelun suuntaan.
Lisäksi nykyiset pelit - riippumatta niiden alustasta - vaativat verkkoyhteyden toimiakseen. Tämäkään ei sinänsä ole ongelma, mutta ongelmaksi muodostuu se, että pelit pääsääntöisesti kirjautuvat peliyhtiön palvelimelle sisään ennen kuin ne suostuvat toimimaan.
Mitäs tapahtuu silloin, kun peliyhtiö sulkee palvelimet? Vaikka peli olisi yksinpeli, se ei yleensä enää suostu toimimaan lainkaan, jos yhteyttä peliyhtiön palvelimelle ei ole saatu muodostettua.
Ja näiden muutosten vuoksi pelien arkistoinnista on tullut viime vuosina lähes mahdoton urakka.
Elitistinen, seinissä kaikuva hymähdys tietysti kuuluu monestakin taidesalongista, kun ajatellaan pelejä kulttuurina. Mutta pelit ovat kulttuuria. Itse asiassa pelit ovat maailman suurin ja rahakkain taidemuoto: pelit ovat itse asiassa kolme kertaa suurempi bisnes maailmanlaajuisesti kuin musiikki, vaikka musiikkiin laskisi mukaan myös konsertit. Peliteollisuus on itse asiassa kaksi kertaa isompi bisnes kuin musiikkiteollisuus ja elokuvateollisuus yhteensä.
Mutta olipa peleistä mitä mieltä tahansa, niiden säilyttäminen jälkipolville on tärkeää.
Stop Killing Games on EU-tason kansalaisaloite, joka pyrkii muuttamaan EU:n lainsäädäntöä siten, että pelijulkaisijat velvoitettaisiin sallimaan pelien pelaaminen ilman verkkoyhteyttä pelin tukiajan päättymisen jälkeen. Lisäksi pelien pitäisi toimia pelattavina myös tukiajan jälkeen.
Kansalaisaloitteeseen voi osallistua alla olevan linkin kautta:
Kansalaisaloite ei itsessään vielä ratkaise kaikkia pelien arkistointiin liittyviä ongelmia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan.