Opas: Kuinka nopea netti tarvitaan pelaamiseen?

Petteri Pyyny
20. joulukuuta, 2023 10:14

Verkkopelaaminen on ollut valtavassa kasvussa viime vuodet ja etenkin nopeatempoiset moninpelit, kuten Fortnite ja PlayerUnknown's Battlegrounds, ovat kasvattaneet suosiotaan valtavasti. Mutta millainen nettiyhteys vaaditaan nettipelaamiseen?
Helposti syntyy mielikuva, että mitä nopeampi nettiyhteys, sen parempi pelaamiselle. Mutta mielikuva on väärä.
Pelaaminen itsessään ei itse asiassa siirrä juurikaan dataa, vaan vaikkapa Netflixin tai YouTuben katselu hyvällä laadulla kuluttaa kaistanleveyttä enemmän kuin raskaankin pelin nettipelaaminen.
Yksinkertaistettuna sanoen 10Mbit/sec laajakaistan päivittäminen 100Mbit/sec laajakaistaan ei hyödytä nettipelaamisen suhteen yhtään mitään.
Tokihan nopeammasta nettiliittymästä on muuta hyötyä: pelien koot ovat kasvaneet valtaviin mittasuhteisiin, joten pelin asennuspaketti tai päivitys saattaa kestää pienen ikuisuuden hitaammalla nettiyhteydellä. Mutta pelin asentumisen jälkeen tuosta kaistasta ei ole mitään lisähyötyä.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Tärkein puoli nettiyhteyden valinnassa pelaamista varten ei olekaan sen nimellinen nopeus, vaan nettipelaamisessa tärkein asia on verkon viive eli latenssi, jota myös pingiksi toisinaan kutsutaan.
"Paljonko sun pingi on?" on kysymys, joka toisinaan esitetään, kun pelaaja valittelee nettiyhteytensä pätkimistä. Ja kysymys viittaa juurikin tähän.

Latenssi tarkoittaa siis viivettä siitä, kun tietokoneesi lähettää pyynnön verkossa olevalle toiselle tietokoneelle, vaikkapa pelipalvelun palvelimelle ja saa siihen takaisin kuittauksen.

Latenssi mitataan yleensä millisekunneissa, eli sekunnin tuhannesosissa. Mitä pienempi "pingi" on, sitä parempi.
Tätä viivettä operaattorit eivät markkinoinnissaan mainosta, koska se riippuu valtavasti erilaisista asioista. Karkeasti voidaan kuitenkin sanoa, että kiinteässä laajakaistassa viive on pienempi kuin mobiiliyhteydellä. Käytännössä: kotiin tulevan vanhan 8Mbps ADSL-liittymän viive on todennäkköisesti pienempi kuin 100Mbps nopeudella toimivan 4G-mokkulan (tai kännykän kautta jaetun netin) viive on.
5G-yhteydet laskevat myös mobiilidatan viivettä alemmaksi, ainakin lähemmäs kiinteää, langallista laajakaistaa.
Tämän lisäksi viiveeseen vaikuttavat monet muut tekijät, joihin ei välttämättä kaikkiin voi itse vaikuttaa. Myös kodin sisäinen verkon jako vaikuttaa viiveeseen: käytännössä langattoman lähiverkon kautta jaettu nettiyhteys lisää aina vähintäänkin hieman lisää viivettä yhteyksiin langalliseen Ethernet-kytkentään verrattuna.

Viiveen mittaaminen

Käytännössä oman tietokoneensa ja sen yhteyden "pingin" selvittäminen vaatii kokeilua, yritystä ja erehdystä. Yleisesti käytetty testipalvelu oman nettiyhteytensä nopeuden ja latenssin mittaamiseen on SpeedTest, joka antaa varsin hyvää suuntaviivaa oman yhteyden latenssista.
Alla esimerkkinä allekirjoittaneen käytössä olevien nettiyhteyksien tulokset:

tulokset 400/200 kiinteällä laajakaistalla

tulokset 4G-yhteydellä

Kuvasta näkyy miten kiinteällä laajakaistalla "ping" on 16 millisekuntia ja vastaavasti 4G-yhteydellä "ping" on 37 millisekuntia, eli perustason latenssi on yli kaksi kertaa suurempi 4G-yhteydelläni. Speedtest lisäsi vuonna 2022 testiinsä myös lataus- ja lähetysnopeuksiin kytkeytyviä latensseja, eli download latency ja upload latency -arvot, joiden pitäisi kuvata tiedonsiirrossa tapahtuvaa oikeaa viivettä aiempaa paremmin. Niissä ero repeääkin kiinteän laajakaistan eduksi vielä hurjemmaksi.
Speedtestin lisäksi kannattaa kokeilla myös Suomen valtion virallista nettinopeustestiä, jota ylläpitää Traficom.
Sen samana päivänä otetut testitulokset omista liittymistäni ovat alla:

yllä ensin kiinteän laajakaistani tulokset

ja sitten yllä 4G-yhteydellä saadut tulokset

Tulokset ovat Bittimittari.fi -palvelunkin kautta hyvin samankaltaiset kuin SpeedTestilläkin: ero on lähes kolminkertainen kiinteän laajakaistan hyväksi. Ja huomaathan, että vaikka kiinteä laajakaista on tässä tapauksessa muutenkin nopeampi, pelaamisen kannalta merkittävä luku on nimenomaan viive/ping/latenssi.
Yhteenvetona:

• Jo 5Mbps nopeuden nettiyhteys riittää mainiosti, jos nettiyhteyttä käytetään pelkästään pelaamiseen.
• Nopeammalla datayhteydellä ei pelaaminen (välttämättä) nopeudu lainkaan.
• Tärkein asia pelaamiseen sopivassa nettiliittymässä on sen viive eli "pingi" eli latenssi. Mitä pienempi viive, sen parempi. Viivettä ilmaistaan millisekunneilla (ms).
• Viiveeseen vaikuttavat monet tekijät ja mitään yksiselitteistä vastausta ei voi antaa siihen, mikä liittymä olisi tiettyyn osoitteeseen paras. Asia pitää käytännössä kokeilla.
• Pääsääntöisesti kiinteä nettiyhteys tarjoaa paremman (eli pienemmän) latenssin kuin mobiilidata.
• 5G:ssä latenssi on yleensä pienempi kuin 4G:ssä.

Mikä on hyvä ping pelaamiseen?

Tähänkin on lähes mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta. Mutta jotkut e-urheiluun erikoistuneet sivut ovat tähän koettaneet vastata, kuten vaikkapa British e-sports ja Best Gaming Settings.
Konsensus on jokseenkin tällainen:

• Alle 20 ms on erinomainen ja soveltuu myös kilpapelaamiseen
• 20 - 50 ms on hyvä
• 50 - 100 ms menettelee, mutta on jo kehnohko
• Yli 100 ms on huono ja aiheuttaa jo havaittavaa viivettä nopeissa peleissä

Luonnollisesti tässäkin riippuu se, millaista peliä pelataan. Edellä mainitut luvut koskevat nimenomaan nopeatempoista moninpeliä, kuten vaikkapa Fortnitea tai oikeastaan mitä tahansa monen pelaajan sodankäyntiä, jossa nopea reagointi on yksi tärkeimmistä muuttujista pelaamisen kannalta. Verkossa pelattavassa shakissa luonnollisesti latenbssi voi olla lähes mitä tahansa, koska pelin tempo on täysin eri.

Kehno WiFi?

Testiä kannattaa tehdä kotona myös useilla eri laitteilla, sillä toisinaan ongelma ei ole niinkään verkkoyhteytesi nopeudessa, vaan se saattaa olla sisäverkossasi. Kiinteä, laadukkaasti tehty LAN-kaapelointi (eli Ethernet-kaapelointi) hakkaa aina WiFi-yhteyden kotioloissakin.
Eli toisinaan ongelma voikin paljastua omasta WiFistäsi, eikä niinkään operaattorisi nettiyhteydestä. WiFi nopeammaksi -oppaamme neuvoo keinot, joilla kodin langattoman lähiverkon saa viritettyä toimimaan mahdollisimman hyvin.
Jos aiheesta heräsi kysyttävää, suosittelemme osallistumaan keskusteluun keskustelua laajakaistaliittymistä -keskustelualueellamme.