Petteri Pyyny
9. heinäkuuta, 2022 12:24
Hollantilainen Maastrichtin yliopisto joutui kiristyshaittaohjelman uhriksi vuonna 2019. Tuolloin isompiin organisaatioihin keskittyvä rikollisjärjestö onnistui iskussaan yliopistoa vastaan ja vaati lunnaita kaapatuista tiedoista.
Yliopiston mukaan kaappaajat saivat lukittua yliopiston keskeiset tietojärjestelmät hyökkäyksen ansiosta. Lukitsemisen takia yliopisto ei päässyt käsiksi mm. opiskelijarekistereihinsä, sähköposteihinsa ja tieteelliseen tutkimustietoonsa.
Lopulta yliopisto suostui maksamaan kiristäjille heidän vaatimat lunnaat, noin 200 000 euroa bitcoineina. Kiristäjät pitivät lupauksensa ja avasivat yliopiston salatut tiedot ja korkeakoulu sai jatkaa normaalia arkeaan.
Hollannin viranomaiset ryhtyivät selvittämään kiristystä lunnaiden maksun jälkeen. Vuonna 2020 viranomaiset pääsivät kiristäjien jäljille ja löysivät yhden kiristäjien käyttämän bitcoin-kryptotilin ja saivat sen haltuunsa.
Kyseisessä kryptolompakossa oli talletettuna vain noin viidesosa yliopiston maksamista lunnaista, eli noin 40 000 euron arvosta bitcoineja.
Tutkimukset jatkuivat ja vuonna 2022 oli selvää, että kyseisellä tilillä olevat varat kuuluivat nimenomaan Maastrichtin yliopistolle. Viranomaiset saivat palautettua bitcoinit takaisin oikealle omistajalleen, mutta yllättävin seurauksin.
Koska kryptovaluuttojen kurssit ovat heitelleet villisti, on myös niiden arvostus muuttunut vuosien saatossa.
Yliopisto maksoi 200 000 euron edestä bitcoineja kiristäjille. Viranomaiset saivat pelastettua viidesosan tuosta: 40 000 euron edestä bitcoineja ja maksoivat ne yliopistolle 2 vuotta myöhemmin. Mutta tuona aikana bitcoinin kurssi olikin hypännyt ylöspäin niin paljon, että Maastrichtin yliopisto saikin takaisin noin 500 000 euroa.
Eli vaikka kolme neljäsosaa maksetuista bitcoineista olikin "kadonnut" matkalla, oli euromääräisesti laskettuna kokemus yliopistolle varsin kannattava tapaus.