Petteri Pyyny
27. toukokuuta, 2021 14:54
Usein ilmaan heitetty väite siitä, että nettimainonnan jättiläiset kuten Facebook ja Google kuuntelisivat salaa käyttäjän puhelinta, on todistettu useissa riippumattomissa tutkimuksissa virheelliseksi. Mutta toisinaan, mainonnan kohdentuminen aiheuttaa pientä vainoharhaisuutta.
Nyt yksityisyydensuojaan keskittynyt Twitter-käyttäjä avaa tätä salaliittoteorioita synnyttävää kohdentamismallia omalta osaltaan.
Robert Greeve vietti viikon äitinsä luona. Kotiin palauttuaan hän huomasi, että kohdennettu mainonta eri sivustoilla ja palveluissa oli alkanut suosittelemaan hänelle samaa hammastahnamerkkiä, jota hänen äitinsä käytti. Reeven mukaan he eivät olleet keskustelleet hammastahansta äitinsä kanssa kertaakaan hänen siellä ollessaan eikä hän ollut koskaan googlettanut kyseistä merkkiä.
Twitter-ketjussa hän selittää tämän erikoisen ilmiön taustoja tarkemmin.
Käytännössä maissa, joissa ei ole Euroopan Unionin tasoista vahvaa yksityisyyden suojaa tarjolla lainkaan, yritykset yhdistelevät kuluttajan tietoja varsin vapaasti. Kaupat myyvät keräämiään kanta-asiakaskorttien tietoja ja ostohistorioita vapaasti eteenpäin mainosverkoilla. Mainosverkot puolestaan yhdistelevät kyseiset tiedot nimen, puhelinnumeron, osoitteen ja sähköpostin perusteella yhteen ja luovat isoja profiileja kuluttajan mieltymyksistä.
Kun googletamme, selailemme mitä tahansa verkkosivua tai vierailemme vaikkapa Facebookissa, palvelut - ja mainosverkot - saavat selville puhelimemme yksilöivän tunnisteen (joka ei siis ole puhelinnumero tai vastaava, vaan puhelimessa pysyvästi oleva sattumanvarainen numero). Tuon lisäksi palvelut, etenkin Facebook ja Google, saavat tietoonsa myös GPS-sijaintimme.
Kun mainostajat havaitsevat kahden henkilön viettävän samassa sijainnissa paljon aikaa keskenään, myös heidän keskinäiset mieltymyksensä yhdistetään eräänlaiseksi "yhteisön kiinnostukset" -kategoriaksi.
Ja juuri tuon vuoksi myös Reeve alkoi saamaan mainontaa tuotteista, jotka eivät kiinnosta häntä, mutta joita hänen äitinsä suosii. Ideana on mainostajien näkökulmasta ilmeisesti se, että tuotteesta syntyisi ryhmän (tässä tapauksessa siis Reeven ja hänen äitinsä) välillä keskustelua - tai että Reeve siirtyisi käyttämään kyseistä merkkiä, koska hänen äitinsäkin käyttää sitä. Luonnollisesti myös kauppareissut, jossa toinen ryhmän jäsen hoitaa molempien kauppaostokset, ovat selkeä tavoite tällaiselle mainonnalle.
Tiivistettynä: Mainosverkot tietävät Reeven äidin käyttämän hammastahnamerkin (todennäköisesti hänen kaupan kanta-asiakaskortin kautta). Reeve ja hänen äitinsä olivat samassa tilassa pitkään, jonka mainosverkot myös tietävät. Nyt Reeve saa mainoksia äitinsä suosimasta hammastahnasta, vaikkei ole koskaan googlettanut tai ostanut kyseistä tuotetta.
Täsmälleen samalla logiikalla voit sinäkin saada mainoksia tyttö- tai poikaystäväsi kiinnostuksen kohteiden perusteella. Tai jopa työkavereidesi kiinnostusten pohjalta.