Petteri Pyyny
4. helmikuuta, 2021 11:47
Spotify on rakentanut itselleen vakuuttavan aseman musiikkibisneksessä: se on käytännössä de facto musiikkipalvelu monessa maassa, Suomessakin sen markkina-asema on ylivoimainen. Mutta yhtiö tekee silti tappiota, vuodesta toiseen. Tähän on syynsä - ja nyt yhtiö taitaa olla löytämässä ratkaisun.
Spotify julkaisi eilen vuoden 2020 tuloksensa ja yhtiön kasvu oli jälleen kerran hurjaa, mutta tappiollista. Viime vuonnakin ruotsalaislähtöinen suoratoistojätti onnistui tahkoamaan lähes 600 miljoonaa euroa tappiota, vaikka tilaajamäärät kasvoivat kohisten. Samaa tarinaa on kerrottu vuodesta toiseen.
Spotify on reilun vuosikymmenen aikana tehnyt jo yli kolme miljardia euroa tappioita (linkin luvut vuoden takaa, johon päälle tulevat vuoden 2020 tappiot), eikä yhtiö ole ollut koskaan voitollinen.
Vaikka Spotify ei juurikaan tilannettaan ole koskaan selitellyt, on olemassa toinen yhtiö, jonka historiasta voidaan päätellä syyt siihen, miksi Spotify on jatkuvasti tappiollinen. Netflix.
Netflixin muututtua aikoinaan DVD-elokuvia vuokraavasta fyysisestä palveluyrityksestä suoratoistofirmaksi, se oli täysin ulkopuolisten sisältöjen varassa. Se lisensoi suurilta elokuvastudioilta sisältöä palveluun, hinnalla, joka sille saneltiin. Alussa elokuvayhtiöt eivät luottaneet Netflixin liiketoimintamalliin pätkääkään, joten yhtiö sai varsin hyvillä sopimuksilla studioiden sisältöä palveluunsa.
Mutta kun Netflix kasvoi ja muuttui jatkuvasti suositummaksi, studiot alkoivat vaatimaan enemmän rahaa sisällöistään. Tuossa vaiheessa joku Netflixin johdossa ymmärsi jotain perinpohjaisen tärkeää: jos Netflix haluaa olla muutakin kuin studioiden vuosittaisten hinnastojen orja, sen pitää luoda omaa sisältöä. Netflixin ensimmäinen suuri hitti sen omassa tuotannossa oli House of Cards ja sen jälkeen yhtiö ei ole pahemmin enää peruutuspeiliin katsellut, vaan on keskittynyt nimenomaan oman tuotantonsa kasvattamiseen.
Spotify on ollut päinvastainen tarina: Spotify elää täysin siitä, että se jakelee suurten levy-yhtiöiden sisältöä.
Joten aina kun näyttäisi siltä, että Spotify on pääsemässä voitolliseksi, voivat suuret levy-yhtiöt nostaa seuraavan vuoden Spotifylta perimiä hintojaan. Kolme suurinta levy-yhtiötä kontrolloi 68 prosenttia koko maailman musiikinkulutuksesta, joten ilman niiden sisältöä Spotify olisi musiikkipalvelu, josta puuttuu musiikki.
Spotify ei ole aggressiivisesti yrittänyt haastaa vielä levy-yhtiöitä perustamalla omaa levy-yhtiötään tai havittelemalla suurimpia artisteja yksinoikeudella omalle alustalleen. On mielenkiintoista pohtia miksi näin ei ole käynyt: onko yhtiön levy-yhtiöiden kanssa tekemissä sopimuksissa ehto, joka kieltää tämän - vai pelkääkö Spotify vain vastareaktiota.
Sen sijaan Spotify on päättänyt kasvaa podcastien kautta. Näin se ei romuta suhdetta levy-yhtiöihin kaappaamalla niiltä artisteja, mutta saa rakennettua sisältöä, jonka hinnoittelussa se on itse se vahvempi neuvottelujen osapuoli.
Ja podcast-strategia tuntuu toimivan: Yhtiön mukaan neljännes sen käyttäjistä kuuntelee alustan kautta podcasteja. Lisäksi sen oma podcast-studio on kasvattanut liikevaihtoaan mukavat 100% vuoden takaisesta.
Lisäksi Spotify osti The Joe Rogan Experience -podcastin yksinoikeuden viime vuonna: ja yhtiön mukaan kyseinen podcast on noussut kuunnelluimmaksi podcastiksi jo 17 eri maassa.
Tietenkin on vielä pitkä matka siihen, että Spotify olisi pisteessä jossa vaikkapa Warnerin musiikin sijaan ihmisen maksaisivat kuukausimaksuaan nimenomaan Spotifyn omien podcastien takia. Mutta suunta on oikea, kun yhtiö tavoittelee asemaa, jossa se on itse se taho, jolla on vahvempi neuvotteluasema kun rahasta väännetään yhtiöiden välillä.