Petteri Pyyny
5. kesäkuuta, 2020 10:26
Läpi Internetin historian, yksi tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvä kivi on hiertänyt kengässä. Verkkosivujen luomiseen käytetty kuvauskieli HTML ja sen eri muodot on luotu aikanaan nimenomaan asioiden jakamiseen ja yhteiskäyttöön. Tästä on seurannut mielenkiintoisia ongelmia. Tunnetuin niistä on ns. upottamisen (embed) laillisuus.
Käytännössä kuka tahansa voi napata nytkin vaikkapa AfterDawnin logon https-osoitteen itselleen ja lisätä sen omille sivuilleen, niin, että kuva latautuu teknisesti edelleen AfterDawnin kuvapalvelimelta. Emme ole antaneet lupaa kuvan käyttöön kyseisellä sivustolla, mutta se tulee palvelimiltamme, joten rikotaanko lakia? Aiheesta on väännetty kättä ympäri maailmaa vuosien ajan.
Kymmenisen vuotta sitten ongelmaan tuntui syntyvän ratkaisu, kun YouTube, perässään useat muut verkkosivustot, toi käyttöön upotukseen tarkoitetun koodin. Samalla YouTube pyysi erikseen videoita lisääviltä tahoilta oikeudet siihen, että muut käyttäjät voivat upottaa videoita omille verkkosivuilleen. Näin ollen lakitekninen ratkaisu oli löydetty - videon lisääjä kertoi jo videota lisätessään, saako sen upottaa myös muihin sivustoihin. Ja jos sai, ongelmaa ei ollut.
Upotettaessa video tai kuva verkkosivulle, se näkyy - vaikkapa uutistekstin keskellä - mutta kuvaa tai videota ei varsinaisesti koskaan ole kopioitu verkkosivuston omille palvelimille. Upotettaessa kuva ja video ladataan edelleen alkuperäisestä lähteestä (eli vaikkapa YouTubesta).
Samaa helppoa upotustapaa käyttää myös maailman suosituin kuvapalvelu, Facebookin omistama Instagram.
Ja tämähän näkyy. Jokainen, joka on kotimaisia viihdelehtien verkkosivustoja selaillut, on törmännyt Instagram-upotuksiin sivuilla jatkuvasti. Milloin esiin nostetaan julkkisten Instagram-julkaisuja, milloin mallitähtösten julkaisuja. Ja nimenomaan niin, että kyseinen kuva on upotettu osaksi sivustoa, vaikkapa iltapäivälehden omaa juttua. Oletettavasti kaikki mediat ovat ajatelleen tämän olevan ok.
Instagram itse asiassa vaatii hieman samaan tyyliin lisenssin kuvia lisääviltä käyttäjiltä kuin YouTubekin. Jokainen henkilö, joka lisää kuvan Instagramiin antaa Instagramille lisenssin kuvan käyttöön, sekä Instagramille oikeuden myöntää lisenssi myös kolmansille osapuolille saman kuvan käyttöön.
Suht selkeältä vaikuttavasta taustasta huolimatta Yhdysvalloissa on nyt käyty aiheesta kaksi oikeusjuttua. Huhtikuussa suosittu verkkosivusto Mashable voitti jutun, jossa sitä syytettiin tekijänoikeusrikkomuksesta, juurikin kuvien upotuksen vuoksi. Tuolloin juurikin puolustuksen näkökulma siitä, että kuvan lisääjä oli antanut Instagramille lisenssin kuvaan - ja Instagram oli myöntänyt lisenssin kuvaa omille sivuilleen upottaneille - riitti voittamaan jutun.
Tämän viikon maanantaina kuitenkin täsmälleen vastaava juttu legendaarista Newsweek-lehteä vastaan päättyi lehden tappioon. Tuossa tapauksessa tuomari oli katsonut, että Instagramin käyttöehdot eivät olleet tarpeeksi selkeät sen osalta, myöntääkö yhtiö lisenssin kuvien upotukselle kelle tahansa, joka upotuskoodia käyttää.
Nyt Instagram on antanut lausunnon, joka romuttanee koko kuvien upotuksen idean:
"Käyttöehtomme sallivat meidän myöntää lisenssi palveluumme lisättyjen kuvien käyttöön, mutta emme myönnä tätä automaattisesti upotuskoodia käyttäville tahoille .. Alustamme käytännöt vaativat, että kolmannet osapuolet hankkivat oikeudet kuviin suoraan kuvien tekijänoikeuksien omistajilta"
Käytännössä Instagramin kanta tekee palvelun kuvien upottamisesta mille tahansa verkkosivustolle laitonta. Kuvien oikeuksien hankkimiseen tuskin verkkomediat lähtevät kovin kevyin perustein, koska se lisää työmäärää ja kustannuksia.
Oletettavaa onkin, että tulemme jatkossa näkemään "Katso senjasen Instagram-tähtösen kuvat"-uutisissa jatkolinkkejä Instagramiin, eikä enää kuvaa suoraan artikkelin sisälle upotettuna.