Janne Yli-Korhonen
14. huhtikuuta, 2020 16:29
Tietokone-, mobiili- ja konsolipelaaminen on useimmille viihdyttävää ajanvietettä ja tapa saada muuta ajateltavaa mahdollisesti vaikeiden aikojen aikana. Useimmille pelaaminen ei ole haitallista ja pelaaja pystyy hallitsemaan omaa ajankäyttöä, mutta osa pelaajista voi kokea pelaamisen aiheuttavan haittoja hyvinvoinnilleen.
Valtakunnallinen Restart-ohjelma auttaa pelaajaa arvioimaan omia pelitapojaan sekä tarjoaa tukea ja keinoja, jos pelaaja itse kokee muutoksen tarpeelliseksi. Yleensä videopelaamisesta riippuvalle henkilölle ehdotetaan kokonaan pelaamisen lopettamista, mutta Peluurin Restart-ohjelmassa tarjotaan enemmänkin apua haitallisten pelitapojen muuttamiseen.
Restart -ohjelmassa pelaaja itse tutkii pelitapojaan ja määrittelee itse muutoksen tarpeen. Pelaaja saa itse päättää haluaako tehdä jotakin pelaamiselle vai kaipaako hän muutosta johonkin muuhun asiaan elämässään.
"Jos pelaamisesta hakee helpotusta vaikeisiin tunteisiin, tavoitteeksi voi tulla muuttaa asioita, jotka näitä tunteita aiheuttavat. Ohjelman aikana voi myös tarkastella aiheuttaako peliin pakeneminen lisää ahdistuksen aiheita ja jos näin on, pelaaja voi etsiä uusia keinoja käsitellä tunteitaan. Me tuemme pelaajaa muutoksessa", kertoo hankepäällikkö Sanni Nuutinen.
Maailman terveysjärjestö WHO on lisännyt digipelaamista koskevan pelaamishäiriön kansainväliseen ICD-11 tautiluokitukseen, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2022. Restartista saadut kokemukset kootaan hankkeen loppuraporttiin.
Lisätietoa Restart-ohjelmasta saa tästä.