Petteri Pyyny
13. lokakuuta, 2018 13:23
Maailmanlaajuinen musiikin ja videosisällön piratismi on suorastaan romahtanut vuoden 2011 jälkeen. Tärkeimpänä syynä tähän pidetään Netflixin, Spotifyn ja muiden laillisten kanavien saapumista markkinoille. Mutta nyt laskeva trendi on taas kääntymässä. Piratismin hiljattain tapahtunut nousu on nimenomaan elokuva- ja TV-teollisuuden ongelma, ei niinkään musiikkiteaollisuuden ongelma.
Erilaiset tilastot toki kertovat kukin omaa tarinaansa, mutta Sandvinen uusin raportti netin käytön jakaumasta kertoo, että vanha kunnon BitTorrent-protokolla on nostanut jälleen päätään verkon liikenteessä, etenkin Euroopassa.
Musiikin, elokuvien ja TV-sarjojen kulutuskäyttäytyminen poikkeavat kaikki toisistaan erittäin paljon. Elokuvia katsotaan pääsääntöisesti vain kerran, joten elokuvateollisuus haluaa varmistaa sen, että jokainen silmäpari, joka elokuvan katsoo, maksaa siitä jossain muodossa mahdollisimman paljon rahaa. TV-sarjoissa taas koukuttavat sarjat keräävät yleisöä jakso toisensa jälkeen ruudun ääreen, mutta tälläkin alalla harva katsoo samaa jaksoa uusintana - ainakaan aivan saman vuoden aikana.
Musiikkiteollisuus taas on oikeastaan tämän vastakohta: Nirvanan tuotanto on jo neljännesvuosisata sitten tehtyä, mutta ne, jotka bändiin rakastuivat neljännesvuosisata sitten, kuuntelevat todennäköisesti samoja kappaleita viikosta ja vuodesta toiseen. Eli musiikissa raha tehdään samojen kappaleiden toistosta, ei niinkään sen "ensimmäisen ja ainoan kerran" kuluttamiseen käytetyn rahan maksimoinnista.
Tämä ero on merkittävä siksi, että musiikkipalveluissa kuten Spotifyssa, ei yksinoikeustarjonnalla ole merkittävää roolia suurten massojen kalasteluun. Spotifysta tuskin monikaan hyppää Google Musicin käyttäjäksi, jos Ed Sheeran julkaisee seuraavan sinkkunsa ainoastaan Googlen palvelussa.
Tästä päästään varsinaiseen ongelmaan...
Netflix, HBO, Viaplay, ... kymmenet ja taas kymmenet videopalvelut kilpailevat verisesti asiakkaista ympäri maailmaa. Tässä kisassa on muodostunut tärkeimmäksi valtiksi se, kenellä on minkäkin elokuvan tai sarjan yksinoikeus. Ja tämähän luonnollisesti sopii myös elokuvia ja sarjoja tekeville yhtiöille: kilpahuuto yksinoikeussopimuksiin jopa sarja kerrallaan on arkea lisenssineuvotteluissa.
Mutta kuluttajan kannalta tilanne on ikävä: jos haluat seurata Game of Thronesia ja Stranger Thingsiä, joudut maksamaan kympin kuussa HBO:lle ja kympin kuussa Netflixille. Ja kuitenkin jokaisella kuluttajalla on olemassa vain rajallinen määrä aikaa, joten palveluiden sisältöä tuskin tulee kulutettua tuplasti verrattuna yhden palvelun tilaajaan.
Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että moni maksaa mielellään kympin kuukaudessa mielestään eniten rahalle vastinetta antavalle videopalvelulle - ja hankkii piraattina ne, joita kyseisestä palvelusta ei löydy.
Musiikkiteollisuus on onnistunut löytämään itselleen tavan toimia: valtaosa musiikista löytyy kaikista palveluista ja hintataso on suurin piirtein sama kaikissa palveluissa. Tämän ansiosta kuluttaja saa itse valita esim. teknisten mieltymystensä mukaan itselleen sopivimman palvelun, olipa se sitten Applen, Googlen, Spotifyn tai jonkun muun. Eikä tietyn bändin saatavuus ole ratkaisevana tekijänä (tokihan tähän löytyy poikkeuksia tietyissä genreissä, mutta iso kuva on kuitenkin tämä).
Videosisältöjen puolella tuskin samaan tullaan pääsemään aivan heti - jos koskaan. Onkin todennäköisempää, että siiloutuminen jatkuu entistä pahempana, kun jokainen videopalvelu haluaa kopioida Netflixin Netflix Originals -konseptia ja sitouttaa tilaajiaan omaan palveluunsa. Mutta hinta tuosta tulee olemaan piratismin kasvu, ei sen kutistuminen.
Saman "haluan maksaa kympin kuussa, mutta haluan kaiken sisällön, riippumatta siitä, kuka sen on tehnyt" -ongelman kanssa toki painivat muutkin mediat. Uutisnarkkareille verkkolehtien siirtyminen pikkuhiljaa maksumuurien taakse aiheuttaa samaa päänvaivaa - kenen sisällöt valitsen ja kenet hylkään. Puhumattakaan urheilufaneja, jotka joutuvat pahimmillaan tilaamaan useita maksukanavapaketteja saadakseen näkyviin kaikkien seuraamiensa lajien lähetykset.
Olisi mielenkiintoista tietää, kasvaisiko kokonaismarkkina, jos kaikki videosisältö lisensoitaisiin kaikkiin videopalveluihin - jolloin kuluttaja vain valitsisi mielestään parhaiten toteutetun palvelun. Mutta tätä tuskin kukaan osaa excel-taulukoissakaan arvioida - ja rohkeutta tuskin kokeiluun riittää, ellemme näe isompaakin piratismin paluuta tulevina vuosina.
-Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy
twitter: @pyyny