Manu Pitkänen
2. lokakuuta, 2015 10:17
Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus esittää uuden tiedustelulainsäädännön luomista Suomeen. Asiaa varten on käynnistetty kolme erillistä lainsäädäntöhanketta, joiden perimmäisen tarkoituksena on luoda viranomaisille tarvittavat mahdollisuuden tietoliikenteen vakoilulle.
Kutakin lainsäädäntöhanketta johtaa oma ministeriö, mutta niitä valmistellaan kuitenkin ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Sisäministeriö johtaa siviilitiedustelua koskevaa hanketta, puolustusministeriö sotilastiedustelua koskevaa ja oikeusministeriö perustuslain mahdollista muuttamista koskevaa hanketta. Valmistelun yhteydessä luvataan kiinnittää erityistä huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.
Kansalaisten yksityisyyden sivuuttaminen pelkällä olankohautuksella onkin Edward Snowdenin paljastaman massaurkintaskandaalin myötä lähes mahdotonta. Aikoinaan kun Ruotsiin sorvattiin vastaavanlaista FRA-tiedustelulainsäädäntöä, eivät tietoverkoissa käytävän kommunikoinnin yksityisyys ollut vastaavalla tavalla tapetilla.
Tiedustelulainsäädäntö oli tapetilla Suomessakin jo viime hallituskaudella, kun asiaan liittyvää mietintöä valmisteltiin tiedonhankintalakityöryhmässä. Tuolloin kiisteltiin muun muassa siitä, pitäisikö tiedusteluoikeudet antaa puolustusvoimille, poliisille vai molemmille (ja millä tavalla vastuu jakautuu). Puolustusvoimat on viimeisen viiden vuoden aikana vahvistanut omaa kyberkyvykkyyttään ja muutamissa julkisissa kommenteissa puolustusvoimille on vaadittu mahdollisuutta käyttää haittaohjelmia.
Suomen halu parantaa tiedustelumahdollisuuksia on varsin luonnollinen – havaittiinhan ulkoministeriön järjestelmiin tunkeutunut haittaohjelma ulkomaisten tiedustelutietojen avulla. Suomesta on lähtenyt myös muutamia henkilöitä Syyrian sisällissotaan, joita viranomaiset saattavat haluta tarkkailla normaalia enemmän "kansallisen turvallisuuden" nimissä.
Puolustusministeriön mukaan perustuslaki estää tällä hetkellä viestisuojan rajoittamisen kansallisen turvallisuuden nimissä, joten tiedustelulainsäädäntöhanke vaatii myös perustuslain muuttamisen.
Tiedustelulainsäädäntöä kritisoitiin jo mietintövaiheessa uhkana ulkomaalaisille ICT-investoinneille Suomeen.