"Ei näin nopeaa tarvi mihinkään", "Ihan turha", "Liian tarkka" .. ja p*skat, kehityksen pitääkin kehittyä

Petteri Pyyny
23. marraskuuta, 2014 21:37

Kautta koteihin saapuneen teknologian historian, on ollut aina erittäin äänekäs joukko kuluttajia, jotka ovat kyseenalaistaneet - monesti aivan aiheellisestikin - viimeisimpien teknologioiden järkevyyden. Trendi alkoi jo hamalla 1980-luvulla, kotimikrojen aloitettua vyörytyksen tavallisiin kotitalouksiin ja on vain kiihtynyt vuosikymmenten mittaan, kun teknologiasta on tullut aina vain kiinteämpi osa arkeamme.

"Kuka tarvitsee noin nopeaa nettiyhteyttä? Saisivat tänne [pieni paikkakunta] edes ISDN:n ensin"

Yksi tyypillisimmistä epäileviä tuomaita hunajapurkille houkuttelevista kehityksistä on liittynyt vahvasti Internetiin ja tarjottaviin laajakaistanopeuksiin. Jo 1990-luvun loppupuolen ISDN-yhteyksien aikoihin alkoi nykyisenkaltainen ihmettely. Oululaiset ihmettelivät järjetöntä 10Mbps VDSL-nopeutta, jota paikallinen puhelinyhtiö tarjosi samaan hintaan kuin muualla maassa tarjottiin ensiaskeleitaan haparoivia 256kbps ADSL-yhteyksiä. "Kukaan" ei tuntunut keksivän mitään käyttöä moiselle nopeudelle -- tai jos keksittiinkin, pakkohan sen oli olla piratismia varten, ei muuhun.
"Mihin ihmeeseen sä voit tarvita viiden gigatavun kovalevytilaa?"

...siinäpä lausahdus, jonka kuulin ihan itselleni osoitettuna vuonna 1996. Aikana, jolloin 750 megatavun kovalevy oli ns. normivalinta ja olipa joku hurja hommannut 2,5 gigatavuisen kovalevynkin koneeseensa. Ja kyllä, eihän siinä ollutkaan "mitään järkeä" ostohetkellä, enkä päätöstäni oikeastaan osannut silloin perustellakaan. Mutta yksittäinen teknologia nimeltä MP3 räjähti nettikäyttäjien tietoisuuteen saman vuoden syksyllä ja yht'äkkiä 5 gigatavun kovalevy alkoikin tuntumaan ihan fiksulta ostokselta.
"Mihin noin tarkkaa näyttöä kukaan voi tarvita?"

...ja niin edelleen. Jokainen teknologian harppaus, joka tulee kuluttajien tarjolle - ja on samaan aikaan selkeä harppaus aiemmasta eteenpäin - aiheuttaa aina saman reaktion. Ja kyllä, useimmiten ihmettelijät ovat juuri sillä hetkellä aivan oikeassa.

Miksi niitä sitten kehitetään?


Teknologioita viedään jatkuvasti pidemmälle yksinkertaisesti siksi, että niin voidaan tehdä. Oli kyse sitten nopeammista nettiyhteyksistä, suuremmista kovalevyistä, nopeammista prosessoreista tai tarkemmista näytöistä, syy on sama: koska niin voidaan tehdä.
Insinöörit saattavat ehkä keksiä pari näennäistä käyttökohdettakin kehittämilleen parannuksille, mutta usein loppukäyttäjien mielikuvitus ja ennenkaikkea ympäröivät, muut teknologiat, ovat ne, jotka "keksivät" sen todellisen tarpeen kehitetylle teknologialle.
Voidaan aivan perustellusti sanoa, että vuonna 1999, MP3:sten ja Napsterin noususta huolimatta, kukaan ei oikeastaan olisi keksinyt mitään järkevää, tavallisiin kuluttajiin uppoavaa käyttötarvetta vaikkapa 100Mbps verkkoyhteydelle. Mutta kun nopeat nettiyhteydet yleistyivät, myös palvelut, jotka olivat mahdollisia vain laajasti levinneiden, nopeiden nettiyhteyksien ansiosta, yleistyivät.
Pystyikö kukaan veikkaamaan tuolloin, että musiikin kuuntelussa siirryttäisiin puhtaaseen suoratoistoon, jossa kappaleita ei ikinä ladattaisi omalle koneelle? Saati sitten verkkovideon kasvuun nykyisenkaltaiseen tasoonsa? Tai että televisioyhtiöt ympäri maailmaa pohtisivat, missä vaiheessa tarpeeksi iso osa kuluttajista katselee "televisiota" verkon yli, että perinteinen yksisuuntainen lähetysteknologia voidaan lopettaa.
Nyt emme ehkä näe järkeä 4K-televisioissa, saati sitten 4K-kännykkänäytöissä. Mutta entäs fotorealistiset seinäpinnat, joiden pikselitiheys on sama kuin kohta saapuvilla 4K-kännyköillä? Ne voivatkin avata aivan erilaisia mahdollisuuksia maailmamme muuttamiseen kuin osataan kuvitellakaan. Ja teknologia syntyi ja kehittyi juurikin pikselitiheyden kilpajuoksun ansiosta.
Kovalevyjen tallennustila ja hinta ovat laskeneet niin alas, että kovalevy alkaa olla varsin turha ostos tavalliselle kuluttajalle. Järjetöntä, eikö totta? Kun sekä kovalevyt että verkossa siirretyt bitit ovat halventuneet lähelle ilmaista, ovat myös järjettömän kokoiset, lähes ilmaiset pilvitallennuspalvelut tulleet mahdollisiksi.
Osa meistä muistaa vielä ajan, kun perinteinen webmail sisälsi 10 megatavun rajan inboxille ja yksittäinen liitetiedosto sai olla korkeintaan megatavun kokoinen. Nykyisin tallennustila on palveluntarjoajille niin halpaa, että pian pilvipalveluista tulee muiden palveluiden oheistuote ja tuo kylkiäisenä tuleva, ilmainen tallennustila hakkaa keskiverto-PC:issä vielä 15 vuotta sitten käytössä olleen kovalevytilan.
Se, että juuri sinä et tarvitse, juuri nyt, sitä nurkan takana lymyilevää uusinta teknologista harppausta, ei tee kyseisestä teknologiasta mitenkään väheksyttävää, vaan tuokin kehitysaskel on vain uusin pala isossa teknologisessa palapelissä.
Eli siksi. Kehitys kehittyy, koska se omalta osaltaan.. no.. kehittää kehitystä vielä enemmän.
-Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy
twitter: @pyyny

kuva: inkcinct.com.au

Lue myös nämä
Tägit
mielipide
Käytämme evästeitä sivuillamme. Näin parannamme palveluamme.