Manu Pitkänen
23. joulukuuta, 2013 21:46
Aina kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Näppärä sutkautus pitää erityisen hyvin paikkansa teknologian kohdalla, sillä monimutkaisia järjestelmiä ja niiden kehitystyötä on hankala johtaa tai sitten bitti menee poikittain ihan inhimillisen erehdyksen takia.
Kokosimme alle muutamia isoja tai muuten näkyviä mokia/epäonnistumisia, joita tämän vuoden aikana on sattunut. Listassa ei ole mitään varsinaista järjestystä, mutta jätimme mielestämme kaikista massiivisimmat "töhöilyt" viimeiseksi. Uutiskommenteissa voit mitkä mokat tältä vuodelta olisivat myös maininnan arvoisia.
Kuka haluaa rannekellon, jonka pitää olla jatkuvasti latauksessa? Ei kukaan.
Viestintävirasto käynnisti tänä vuonna taajuushuutokaupan, jossa myytiin LTE-verkon rakentamista varten taajuuksia 800 megahertsin alueelta operaattoreille. Viestintävirasto käytti sääntöjen suunnittelussa kansainvälisen konsulttiyhtiön (NERA Economic Consulting) apua. Kun valtion virasto ja konsulttiyhtiö pääsevät yhdessä huseeraamaan, on lopputuloskin jo ennalta arvattavissa. Niin kävi tälläkin kertaa ja säännöistä löytyi porsaanreikä, jonka ansiosta huutokauppa ajautui ikuiseen kierteeseen, eli taajuuksia ei oltaisi saatu huutokaupattua ikinä, ellei sääntöjä oltaisi muutettu ja huutokauppa aloitettu alusta.
Kyllä, kyseinen palvelu on edelleen olemassa (samaa ihmeteltiin myös hakukone AltaVistan kohdalla, joka kertoi lopettavasa toimintonsa). Itse asiassa MySpace uhosi vuoden 2012 lopulla ison uudistumisprosessin seurauksena, että se kappaa Twitteriin, Facebookiin, Spotifyhin jne. karanneet some-natiivit itselleen takaisin. Sanoja yritettiin muuntaa teoiksi heti tammikuusta alkaen, mutta tulokset ovat olleet toistaiseksi kovin marginaalisia.
Kaikissa asioissa sen valoisan puolen näkevienkään on vaikea havaita Microsoftin taulutietokonehankkeen startissa mitään hyvää. Microsoft kertoi kesällä tehneensä lähes miljardin dollarin alaskirjauksen myymättä jääneiden Surface-tablettien takia. Surface-tablettien tuoma liikevaihto Microsoftille jäi noin 850 miljoonaan dollariin. Se on iso summa rahaa, mutta usean satasen maksavien laitteiden tapauksessa se tarkoittaa, että Surface-tabletteja oli myyty miljoona tai kaksi miljoonaa kappaletta vuoden 2012 syksyn jälkeen. Samaan aikaan iPadejä myydään kolmessa kuukaudessa 15 miljoonaa kappaletta.
Yhteisöpalvelu Facebook yritti maistaa mobiilin kasvuhedelmää yrittämällä sitouttaa käyttäjiään Facebook Home -nimisen launcherin avulla. Homen käyttäjät olisivat lähes jatkuvasti jollakin tavalla sidoksissa Facebookiin, mikä toisi yritykselle huikeita mahdollisuuksia ja jossakin vaiheessa se voisi jopa haastaa Googlen Androidin. Maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Facebook Home -puhelin kuitenkin floppasi, eikä Homea asennettu juuri muihinkaan puhelimiin. Huikea hype lopulta kuivui kokoon.
Tällä kertaa myös tilastot olivat oikeassa.
Vuosi 2013 piti olla se vuosi, jolloin kanadalaisen BlackBerryn alamäki taittuu voimakkaaksi kasvuksi. Yhtiö uusiutui ja esitteli talvella BlackBerry 10 -käyttöjärjestelmän sekä uusia puhelimia. Uudet järjestelmät eivät kuitenkaan vedonneet ihmisiin ja uhraukset valuivat hiekkaan.
Kesällä BlackBerry teki miljardin dollarin tappion ja syksyllä tappioputki syveni 4,4 miljardiin dollariin. Yhtiöstä tehtiin avoin ostotarjous, mutta se hylättiin ja firma päätti jatkaa eteenpäin lainarahan turvin.
Yhteisöpalvelu Twitter yritti tehdä isoa loikkaa musiikin puolelle. Se halusi tehdä omaa mielihyvähermoa kutkuttavan uuden musiikin löytämisestä mahdollisimman helppoa. Keväällä #music-palvelu lanseerattiin ison hypen voimin, mutta nopeasti kiinnostus laantui ja syksyllä puhuttiin jo palvelun lopettamisesta. Harva enää edes muistaa enää, että #music on olemassa.
Ohjelmistoyhtiö Adobe tunaroi ihan huoletta ja se joutui lokakuussa myöntämään, että sen 2,9 miljoonan asiakkaan tiedot olivat päässeet vääriin käsiin. Pari viikkoa myöhemmin uutisoitiin, että tietovuoto olikin massiivisempi ja kosketti 38 miljoonaa asiakasta. Tietoturvatoimittaja Brian Krebs totesi pian, että todellisuudessa tietomurto kosketti 150 miljoonaa käyttäjää.
Salasanoja analysoimalla selvisi, että Adoben asiakkaat suosivat äärimmäisen yksinkertaisia salasanoja.
Microsoft ansaitsee jonkinlaisen ison aasinhatun Xbox Onen lanseerauksesta syntyneen PR-katastrofin ja fanien aiheuttaman p*skamyrskyn takia.
Keväällä ennen Xbox Onen julkistusta huhuttiin, että konsolin pitäisi olla jatkuvasti yhteydessä verkkoon. Myöhemmin saatiin selville, ettei yksinpelaaminen tai mediaominaisuudet vaadi jatkuvaa yhteyttä verkkoon, vaan ainoastaan 24 tunnin välein. Näin ollen netin pätkimisestä ei olisi niin suurta haittaa. Jos konsolia käytettiin jonkun muun tilin kautta, vaadittiin nettiyhteyttä tunnin välein.
Omien pelien lainaamisesta ja myymisestä eteenpäin oli tehty kirjavalla pykäläviidakolla äärimmäisen hankalaa, mitä fanit eivät alkuunkaan sulattaneet. Konsolin aluelukittaminen sekä jatkuvasti käyttäjää kuuntelevan Kinect-ohjaimen tuputtamisesta syntyi myös pahaa verta.
Kalabaliikki ratkesi kun Microsoft suostui luopumaan kohua aiheuttaneista vaatimuksistaan.