Teemu Laitila
13. elokuuta, 2013 11:41
Luvaton nettilataaminen on vähentynyt nuorten keskuudessa merkittävästi, paljastaa Luovan työn tekijät ja yrittäjät -järjestön (Lyhty) vuosittainen tekijänoikeusbarometri.
Kun vielä vuonna 2009 jopa 61 prosenttia nuorista (15-24-vuotiaista) kertoi, että kotona ladataan netistä luvattomasti musiikkia, elokuvia tai muuta sisältöä, niin tuoreimmassa kyselyssä luku on enää 33 prosenttia. Myös asenteita kartoittava kysely paljastaa, että suhtautuminen laittomaan lataamiseen on tiukentunut. Vain 23 prosenttia nuorista hyväksyy laittoman nettilatauksen kun luku viime vuonna oli 31 prosenttia ja vuonna 2009 42 prosenttia.
Tutkimuksen tuloksia voidaan tuskin laittaa suoraan nuorison lainkuuliaisuuden lisääntymisen piikkiin. Samaan aikaan kun omalle koneelle lataaminen on vähentynyt, 53 prosenttia 15-24-vuotiaista kertoo katselleensa tai kuunnelleensa suoraan netistä luvattomasti tarjottua sisältöä. Lisäksi 61 prosenttia nuorista hyväksyy luvatta YouTubeen ladatun videon tai musiikkikappaleen kuuntelun.
Tulokset vaikuttaisivat olevan ristiriidassa asenteiden tiukentumisen ja luvattoman streamauksen lisääntymisen osalta. Vaikuttaisi siltä, että musiikkikappaleen tai elokuvan toistamista netistä ei pidetä yhtä suurena rikkomuksena kuin saman sisällön lataamista omalle koneelle.
Toinen syy luvattoman latauksen vähenemiseen lienevät vasta viime vuosina toden teolla vauhtiin päässyt laillisten palveluiden tarjonta. Spotify tarjoaa jo monelle riittävän valikoiman musiikkia, joka lisäksi aina mukana. Elokuvien tarjonta on vielä pienempi. Viime syksynä lanseeratut Netflix ja HBO tarjoavat kohtuullisesti katsottavaa, mutta uutuuselokuvien puute ajaa monet edelleen laittomien palveluiden pariin.
Lyhdyn projektijohtaja Lauri Kaira haluaisi estää suoratoistoon siirtyvää piratismia lakeja tiukentamalla. Yle Uutisten haastatteleman Kairan mukaan tuomioistuimille pitäisi saada nykyistä laajemmat oikeudet määrätä teleoperaattori estämään liikenne ulkomaiselle piraattisivustolle. Nykyisin estomääräys voidaan antaa, jos omistaja tiedetään ja voidaan haastaa oikeuteen Suomessa. Kaira mainitsee esimerkkinä Turkista käsin, mutta suomalaisille suunnatut piraattisivustot.