Teemu Laitila
26. lokakuuta, 2012 15:54
Apple julkisti alkuviikosta kasan uusia tuotteita, joihin kuului uusi ohueksi mainostettu iMac. Uuden iMacin myötä yhtiö tarjoaa kiintolevyvaihtoehtona Apple Fusion Drive -nimistä ratkaisua, joka ensivilkaisulla vaikuttaisi noudattelevan jo olemassa olevaa ssd-välimuistitekniikkaa. Applen ratkaisu eroaa kuitenkin selvästi esimerkiksi Intelin Smart Response -tekniikasta.
Fusion Drive koostuu vähintään 128 gigatavun ssd-asemasta sekä useamman teratavun perinteisestä kiintolevystä. Nykyisissä hybridilevyissä sekä Intelin Smart Response -tekniikassa ssd-asemaa käytetään nimensä mukaisesti pelkästään välimuistina, johon kopioidaan nopeasti saataville usein käytettyjä tiedostoja. Ars Technica huomioi, että Applen lähestymistapa muistuttaa enemmänkin palvelinkäytöstä tuttua tallennustilan jakamista eri kerroksiin niiden nopeuden mukaan.
Anandtech selittää tekniikan yksityiskohtia, joista ensimmäinen ero perinteiseen ssd-välimuistiin syntyy siinä, että Applen Fusion Drive -tekniikassa tallennustilan määrä on ssd-aseman ja mekaanisen kiintolevyn kapasiteettien summa ja koko tallennustila näkyy käyttäjälle yhtenäisenä alueena. Tietoa ei siis tallenneta päällekkäin kahteen paikkaan. Ainut vaihe, jossa Fusion Drive toimii varsinaisena välimuistina, on kirjoitusoperaatioiden tallentaminen neljän gigatavun kokoiselle ssd-asemalle luotuun välimuistiin, josta data siirretään tarvittaessa eteenpäin kiintolevylle. Välimuistin tarkoituksena on tarjota ssd-aseman tasoista nopeutta suurimmassa osassa peruskäyttäjän kirjoitustarpeita.
Sekä käyttöjärjestelmä että esiasennetut sovellukset sijaitsevat oletusarvoisesti ssd-asemalla. Käytön myötä käyttöjärjestelmä siirtää usein käytetyt ohjelmat ja tiedostot automaattisesti ssd-asemalle ja siirron jälkeen poistaa alkuperäiset tiedostot mekaaniselta levyltä ja vapauttaa tilan muuhun käyttöön.
AnandTech huomauttaa, että vaikka 128 gigatavun ssd-asema on optimaalinen peruskäyttäjän tarpeisiin, tehokäyttäjälle parempi saattaa olla tuplasti isompi ssd-asema tai siirtyminen pelkkään flash-muistiin, jolloin kaikki mahdollinen suorituskyky saadaan käyttöön.