Lex Nokiaa ei ole hyödynnetty kertaakaan

Manu Pitkänen
3. kesäkuuta, 2011 9:37

Suuresta kansalaisvastustuksesta huolimatta Suomessa otettiin kaksi vuotta sitten käyttöön Lex Nokiaksi tituleerattu sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Laki antaa Internetin yhteisötilaajille oikeuden selvittää verkkonsa käyttäjien tunnistamistietoja.
Laki säädettiin nopealla aikataululla, mitä liikenne- ja viestintäministeriö perusteli sillä, että suomalaisten yritysten liikesalaisuudet vuotavat sähköpostien kautta ulkomaille. Kahden vuoden voimassaoloaikana lain suomia mahdollisuuksia ei ole käytetty kertaakaan, ja näyttääkin siltä että koko laki on jäämässä tarpeettomaksi. Asiasta kertoi Helsingin Sanomille tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio, jolle on tehtävä ennakkoilmoitus ennen sähköposti- ja internetliikenteen tarkkailun aloittamista.

Olin alusta saakka sitä mieltä, että laki on tarpeeton, koska sillä ei estetä yrityssalaisuuksien vuotamista ulkopuolisille. Sen sijaan kansalaisten perusoikeuksia rajoitettiin liian paljon. Kahden vuoden perusteella on vaikea vielä sanoa, mistä syystä lakia ei ole sovellettu. Näyttää siltä, että sillä ei ainakaan saavutettu sitä tarkoitusta, johon se säädettiin.
Teuvo Pohjolainen, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori

Aarnion mukaan yritysten ja yhteisöjen haluttomuus soveltaa lakia voi kieliä siitä, että niissä on panostettu tietosuojaan aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana tai taantuman vuoksi internetliikenteen valvomiseen ei ole liiennyt resursseja.
Viime joulukuussa uutisoitiin, että ainakin neljä yritystä on seurannut verkkoliikennettä, vaikkei ole tehnyt asiasta lain vaatimaa ilmoitusta tietosuojavaltuutetulle.