Kaarlo Räihä
16. tammikuuta, 2010 14:03
Samanlaisten tekijänoikeuslakien ja -käytäntöjen saaminen voimaan kaikkiin maailman maihin olisi tekijänoikeusjärjestöille varsinainen helpotus, koska yhtenäisten säädösten avulla tekijänoikeuksien valvonta ja turvaaminen kansainvälisesti olisi helpompaa. Tämän suunnitelman toteuttaminen on kuitenkin ollut vaikeaa, koska useissa maissa lainsäädännön muuttaminen vie vuosia ja huomattavia summia rahaa. Tekijänoikeusjärjestöjen ja mediajättien onneksi ongelmaan on kuitenkin ratkaisu, sillä Yhdysvaltain hallituksen kauppaa edustava USTR (United States Trade Representative) on työstämässä ACTA-sopimusta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement), joka takaisi samankaltaisen tekijänoikeuskäytännön kaikkiin maihin, jotka hyväksyvät sopimuksen.
ACTA-sopimusta on työstetty tiettävästi jo vuodesta 2006 asti, mutta varmoja tietoja sen sisällöstä on hankala saada, koska USTR ei kerro ACTA:sta mitään, jonka lisäksi sopimuksen luonnoksia ja työversioita nähneet henkilöt eivät saa puhua sen sisällöstä. USTR:n mukaan asioista ei voisi enää keskustella "vilpittömässä" hengessä, jos tiedot ACTA:sta olisivat julkisia.
Salailun myötä ACTA on päässyt nopeasti useiden ihmisten vihalistoille, jonka lisäksi aktiiviset ihmiset ovat kaivaneet omatoimisesti esiin tietoja, jotka ovat aiheuttaneet runsaasti vainonharhaisuutta ja pelkoa muiden ihmisten parissa.
Internetissä liikkuvien "tietojen" perusteella ACTA mm. tuo kolmen hudin lain ja DMCA-käytännön kaikkialle, tekee kaikista luvattomasta lataamisesta syytetyistä tahoista oletusarvoisesti syyllisiä, tekee P2P-ohjelmista laittomia sekä muuttaa monien maiden lainsäädäntöjä.
Yhdysvaltojen lisäksi ACTA:n valmistelussa ovat mukana mm. EU, Japani, Australia, Kanada ja Meksiko. Poliitikkojen ohella mukana ovat isojen yritysten päättäjät sekä tekijänoikeusjärjestöt, joiden niskaan salamyhkäisyyden tuomia ongelmia on yritetty kaataa, koska kyseiset tahot hyötyisivät taloudellisesti eniten tiukemmista tekijänoikeussäädöksistä.
Tekijänoikeusjärjestöjä edustava Steven Metalitz kertoi Googlen maanantaina järjestämässä paneelikeskustelussa, että tiukemmat kansainväliset tekijänoikeuslait suojaisivat joka kymmenettä Yhdysvalloissa olevaa työpaikkaa, jonka takia ACTA on saanut tukea.
Kaikki ACTA-neuvotteluissa mukana olevat tahot eivät kuitenkaan tue asian ympärillä esiintyvää salamyhkäisyyttä ja esim. elokuvateollisuutta edustavan MPAA:n (Motion Picture Association of America) johtaja Dan Glickman vaati viime vuonna neuvotteluihin enemmän avoimuutta.
Suomessa ACTA:sta on keskusteltu julkisesti varsin vähän, ja varsinaisen pelinavauksen asiasta teki eilen Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka vaatii blogissaan salailun lopettamista, tai muuten "Voittajia neuvotteluissa ovat suuret elokuva-, levy ja peliyhtiöt. Häviäjiä ovat kansalaiset."