Kaarlo Räihä
30. lokakuuta, 2008 14:12
EU-komissaari Charlie McCreevyn suunnitelmat laajentaa äänitteiden tekijänoikeudellista suoja-aikaa nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen ovat keränneet runsaasti vastustusta mm. Suomen kirjastoseuralta. Nyt oman mielipiteensä asiasta on kertonut informaatio- ja teknologiaoikeuden professori ja oikeustieteen dosentti Jukka Kemppinen.
Kemppinen pureutuu blogi-kirjoituksessaan tekijänoikeudellisen suoja-ajan pidentämisen tukemiseen, jossa on hänen mielestään huijattu artisteja. Kemppinen viittaa kirjoituksessaan maanantaina ilmestyneen HS:n sivuilta löytyneeseen vetoomukseen, jossa suuri joukko suomalaisia artisteja vetoaa siihen, että päättäjät tukisivat suoja-ajan pidentämistä. Vetoomuksen taustalla seisovat Suomen Muusikkojen Liitto ry ja Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat eli lyhyemmin ÄKT ry, jotka tahtovat monien muiden tahojen tapaan pidentää äänitteiden suoja-aikaa.
Muusikkojen Liitto on pahoin pettynyt (PDF) EU:n nykyiseen tilaan, sillä suoja-ajat ovat monissa maissa paljon pidemmät kuin EU:ssa. Liiton mukaan pidempi suoja-aika löytyy ainakin Yhdysvalloista (95-120 vuotta), Meksikosta (75 vuotta), Chilestä (70 vuotta), Brasiliasta (70 vuotta), Perusta (70 vuotta), Turkista (70 vuotta), Intiasta (60 vuotta) ja Venezuelasta (60 vuotta), jonka lisäksi Australia ja Singapore ovat laajentamassa omia suoja-aikojaan 70 vuoteen.
Kemppinen uskoo kuitenkin monien muiden akateemisten ihmisten tavoin, että muutoksesta hyötyvät käytännössä ainoastaan levy-yhtiöt, tekijänoikeusjärjestöt ja muutamat suosituimmat artistit, jonka takia Kemppinen ihmettelee minkä takia niin monet artistit ovat allekirjoittaneet kyseisen vetoomuksen. Monet artistit ovat nimittäin luovuttaneet tekemiensä äänitteiden kaikki oikeudet levy-yhtiöille, jotka suoja-ajan pidentyessä pääsisivät nauttimaan lisätuloista.
Lisäksi Kemppinen viittaa blogissaan akateemisten tahojen tekemiin tutkimuksiin, jotka kumoavat useat kohdat, joiden avulla suoja-ajan pidentämistä yritetään lobata läpi. Tutkimuksien mukaan suoja-ajan pidentäminen mm. heikentäisi kuluttajien tilannetta, sillä levy-yhtiöt voisivat myydä äänitteitä pidempään yksinoikeudella, jolloin eri julkaisijat eivät voisi kilpailla keskenään esim. äänitteen myyntihinnoilla tai jakelutavoilla.