Kaarlo Räihä
11. huhtikuuta, 2007 21:30
P2P-verkkojen tiedonsiirtonopeudet ovat usein kohtuullisen hyvät, mutta on tilanteita, joissa ylimääräisestä nopeudesta ei olisi haittaa. Carnegie Mellon ja Purduen yliopistot ja Intel ovat yhteistyössä kehittäneet uutta tekniikkaa, jonka avulla P2P-verkkojen nopeuksia voi tietyissä tilanteissa nostaa jopa 70 prosenttia.
Similarity-Enhanced Transfer -tekniikan (SET) idea perustuu siihen, että P2P-verkoissa jaellaan hyvin paljon tiedostoja, jotka muistuttavat ainakin osittain jotain toista tiedostoa, jota myös jaellaan samassa P2P-verkossa. Esim. MP3-tiedostoja, joissa toisessa on muutettu kappaleen ID3-tageja tai elokuvia, joissa toisessa on eri ääniraita, mutta sama videoraita.
SET:in avulla pyritään löytämään näitä yhteisiä osia tiedostoista, jolloin tiedostoille tai niiden osille löytyy enemmän jakajia, joiden määrän kasvaessa myös latausnopeudet paranevat. SET:iä on testattu myös käytännössä ja MP3-tiedostojen kanssa latausaika tippui noin kolmasosaan ja elokuvatrailereiden kanssa tulos parani 30 prosenttia.
SET ei tule jäämään suljetun piirin kokeiluksi, sillä NSDI '07 -tapahtumassa tapahtuvan esittelyn lisäksi yleisölle esitetään tekniikan käyttämät algoritmit ja koodit, joiden avulla P2P-ohjelmien kehittäjät voivat lisätä ominaisuuden omaan P2P-ohjelmaansa. Tekniikan kehityksessä mukana ollut David Andersen toivookin, että tekniikkaa tullaan käyttämään mahdollisimman monessa P2P-ohjelmassa.
SET:issä voi kuitenkin olla loppukäyttäjälle yksi ikävä ominaisuus, sillä tekniikka ei pysty erottelemaan tekijänoikeudella suojattua materiaalia ilmaisesta tai vapaasta materiaalista. Tämän vuoksi käyttäjän jakama ilmainen musiikkikappale saattaa sisältää samoja osia kuin tekijänoikeudella suojattu musiikkikappale, jolloin tekijänoikeuksia valvovien tahojen hälytyskellot saattavat tehdä väärän hälytyksen, kun käyttäjä jakaa omaa laillista osaansa heille, jotka ovat "varmuuskopioimassa" tekijänoikeudella suojattua materiaalia.
Lähteet:
Ars Technica
Zeropaid