Jari Ketola
24. toukokuuta, 2004 22:15
Kazaa P2P-ohjelman omistaja Sharman Networks aikoo käyttää yli sadan vuoden takaista oikeuden päätöstä puolustautuessaan tekijänoikeusrikossyytöksiltä. Vuonna 1899 Boosey vastaan Whight -tapauksessa oikeus totesi, että lävistettyjen pianorullien valmistaminen ei rikkonut tekijänoikeuslakia, joka suojasi nuotteja kopioinnilta. Tuolloin puolustus käytti argumenttinaan sitä, että ihmisen luettavaksi tarkoitetut nuotit ja konesoittimen käyttöön tarkoitetut reikänauhat ovat kaksi täysin eri asiaa.
Vastaavasti Sharman aikoo vedota siihen, ettei tekijänoikeusrikkomuksen kriteerit täyty, mikäli musiikkikappale siirretään esim. tietokoneen kiintolevylle, koska tällöin kappale ei ole enää äänitallenne, vaan jotain muuta. Väite kuulostaa vähintäänkin erikoiselta.
Sharman Networks ja Universal Music Australia kiistelevät oikeudessa siitä, voiko helmikuisessa ratsiassa hankittua todistusaineistoa käyttää Sharmania vastaan. Päätös siitä, kuka aineiston saa käsiinsä, on odotettavissa vasta hamassa tulevaisuudessa. Tällä hetkellä aineisto on puolueettoman, kolmannen osapuolen hallussa.
Lähde: ZDNet