Petteri Pyyny
13. elokuuta, 2025 7:51
Yhdysvalloissa väännetään parhaillaan kättä oikeusjutussa, joka saattaa mittasuhteiltaan paisua niin valtavaksi, että se tuhoaa kaikki nykyiset tekoälyfirmat - ja koko suurten kielimallien vallankumouksen, joka alkoi vuoden 2022 lopulla, kun ChatGPT julkaistiin.
Tavallaan riidassa on tällä hetkellä kyse hyvin pieneltä vaikuttavista lakiteknisistä yksityiskohdista.
Taustalla on kolmen kirjailijan yhdessä nostama oikeusjuttu tekoälyfirma Anthropicia vastaan, jossa kirjailijat syyttävät Anthropicia heidän tekijänoikeudella suojattujen teostensa luvattomasta käytöstä Anthropicin tekoälyn suurten kielimallien (LLM) koulutukseen.
Tämä ei ole vielä sinänsä kenellekään ongelma, sillä oikeusjuttuja voidaan sopia ja niihin saadaan useimmiten jonkinlainen ratkaisu.
Ongelma Anthropicin näkökulmasta on siinä, että juttua käsittelevän alimman oikeusasteen (district court) tuomari on linjannut, että oikeusjuttu voidaan muuttaa joukkokanteeksi. Kyseiseen joukkokanteeseen voisivat osallistua kaikki Yhdysvalloissa edelleen tekstimuotoiseen sisältöön tekijänoikeuksia omistavat tahot - joka tarkoittaa oikeuden arvion mukaan noin seitsemän miljoonaa tahoa.
Korkein mahdollinen korvausmäärä tekijänoikeusrikkomuksesta voi Yhdysvalloissa olla 150 000 dollaria (noin 128 490 euroa) yhtä yksittäistä rikkomusta kohden. Jokainen tekijänoikeudella suojattu teos, jonka tekijänoikeutta oikeus voisi katsoa rikotun Anthropicin toimesta, olisi oikeutettu samaan korvaukseen. Eli korvaussumma kaikkien teosten osalta voisi nousta noin 1050 miljardiin dollariin (noin 900 miljardia euroa).
Anthropicin mukaan tuomarin päätös hyväksyä oikeusjutun eteneminen joukkokanteena on laiton. Yhtiön mielestä potentiaaliset korvaussummat nousisivat niin suuriksi, että se olisi käytännössä pakotettu sovittelemaan juttua, vaikka se oman tulkintansa mukaan ei olisikaan rikkonut lakia. Eli yhtiö ei tavallaan voisi liian suurten korvausten pelossa puolustaa oikeuksiaan reilusti.
Mielenkiintoista kyllä, Anthropicin tueksi on asettautunut iso liuta myös verkon sananvapautta ajavia tahoja, kuten Electronic Frontier Foundation sekä American Library Association. Ars Technican mukaan Anthropicin vetoomusta pitää oikeusjuttu vain näihin kolmeen tekijään rajattuna on saanut kannatusta myös teknologiateollisuuden etujärjestöiltä.
Anthropicin kantaa tukevassa lausunnossaan EFF ja kirjastoja edustava järjestö totesivat, että mikäli kaikkien tekijänoikeudella suojattujen teosten oletetaan liittyvän oikeusjuttuun, siitä itsessään syntyy ongelmia.
Tekijänoikeudet ovat (Yhdysvalloissa) voimassa 90 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, joten tekijänoikeuksien omistajina on kuolinpesiä, kolmannen sukupolven edustajia ja isoa osaa tekijänoikeuksien nykyisistä omistajista ei välttämättä edes tiedetä. Eli jos oikeuden pitää lähteä jahtaamaan vuonna 1912 julkaistuun lehtijuttuun kirjoittaneen toimittajan jälkekläisiä ja sitä, miten perintökaaressa oikeus kyseiseen artikkeliin on hajautunut jälkipolvien kesken, urakka muuttuu lähes mahdottomaksi.
Reilu vuosikymmen sitten vastaavaa riitaa käytiin Googlen kirjapalvelun Google Booksin ja kirjailijoiden välillä. Tuolloin kyse oli kirjojen näytteistä, joita Google Booksista pystyy lukemaan. Juttu päätyi lopulta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden eteen, joka päätti pitää valitustuomioistuimen päätöksen voimassa. Päätöksen mukaan Google ei rikkonut kirjailijoiden tekijänoikeuksia Google Books -palvelullaan, vaan näytteet kirjoista kuuluivat Yhdysvaltain "fair use"-käytännön alaisuuteen.
Anthropic yritti saada valitustuomioistuimelta luvan valittaa oikeusjutusta välittömästi, jo ennen alemman oikeusistuimen tuomiota. Valitustuomioistuin kuitenkin hylkäsi anomuksen ja määräsi Anthropicia odottamaan joulukuussa julistettavaa alemman tuomioistuimen tuomiota ennen mahdollisen valituksen tekemistä jutussa.
Anthropicin tunnetuin tuote on sen Claude-tekoäly. Yhtiö on kerännyt rahoitusta teknologia-alan merkittäviltä toimijoilta, joihin kuuluvat mm. Amazon ja Googlen emoyhtiö Alphabet.