Kaarlo Räihä
19. marraskuuta, 2008 15:11
Kerroimme elokuussa, kuinka kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kutsui sisältötoimialojen, internet-operaattoreiden ja viranomaisten edustajia neuvottelemaan keinoista, joiden avulla luovien sisältöjen sähköistä kaupankäyntiä voitaisiin parantaa Suomessa.
Nyt keskusteluiden puheenjohtaja toiminut Arne Wessberg on julkaissut raportit syys-lokakuussa käydyistä keskusteluista. Wessbergin kertoman mukaan keskusteluiden perusteella luovien sisältöjen sähköisen kaupan edistämiskeinoina keskusteluissa esitettiin tarjonnan ja palveluiden kehittämistä, kysynnän luomista, kuluttajien tietoisuuden ja asenteen muuttamista sekä laittomaan jakeluun puuttumista.
Keskusteluissa huomioitiin, etteivät kaikki internetin käyttäjät lataa luvatta tekijänoikeudella suojattua sisältöä ja raportin mukaan toimialojen suurin haaste tällä hetkellä on saada asiakkaiksi niitä ihmisiä, jotka eivät lataa netistä mitään luovaa sisältöä.
Yksi syy keskusteluille oli digitaalisten musiikkilatauspalveluiden heikko menestys Suomessa, sillä vain viisi prosenttia musiikista ostetaan digitaalisten latauspalveluiden kautta. Euroopan yleinen keskiarvo on 15 prosenttia, joten Suomi on tässä suhteessa jäljessä monia muita Euroopan maita. Syitä tälle on useita, joista yksi on myytävän sisällön hintataso, joka on Suomessa monia muita maita korkeampi. Ehdotuksena tämän epäkohdan korjaamiselle esitettiin arvonlisäveron laskemista, jolloin Suomessa toimivat palvelut voisivat tarjota kuluttajille edullisempaa sisältöä.
Toinen rajoite on vertaisverkkojen kautta tapahtuva luvaton tiedostojen jakelu. Raportin mukaan aktiivisia vertaisverkko-ohjelmien käyttäjiä on Suomessa noin 100 000 kappaletta, ja jokaista laillista latausta kohden tehdään 20 luvatonta latausta. Luvattomien latausten hillitseminen ei ole helppoa ja internet-operaattorit ehdottivat nykyisten keinojen toimivuuden arvioimista ennen kuin uusia keinoja aletaan kokeilemaan. Mediajätit ja tekijänoikeusjärjestöt haluaisivat kuitenkin käyttöön myös uusia keinoja hillitä latauksia.
Yksi esitetyistä keinoista olisi viestien lähettäminen luvatonta lataamista harrastaville tahoille. Tekijänoikeusjärjestöt voisivat etsiä luvattomia lataajia näiden IP-osoitteen perusteella ja lähettää sitten kyseiselle IP-osoitteelle viestin, jonka internet-operaattori toimittaisi perille. Luovien sisältöjen oikeuksien haltijat haluaisivat kuitenkin lisäksi jotain takeita siitä, että viestin saanut taho muuttaisi toimiaan, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi tulevaisuudessa.
IP-osoitteiden perusteella lähetettävät varoituskirjeet ovat käytössä jo Britanniassa, jossa operaattori voi tekijänoikeusjärjestöjen pyynnöstä välittää huomautuksen asiakkailleen näiden tekemästä luvattomasta lataamisesta. Brittien kohdalla ei ole kuitenkaan takeita siitä, että kuluttaja muuttaisi toimintaansa, eikä paikallinen laki tätä vaadi. Tekijänoikeusjärjestöt voivat kuitenkin tarvittaessa haastaa tekijänoikeudella suojatun materiaalin luvattoman jakelijan oikeuteen.
Suomessa lainsäädäntö sähköisen viestinnän tietosuojan osalta rajoittaa kuitenkin internet-operaattoreiden viestintää asiakkaiden suuntaan IP-osoitteen perusteella, jonka lisäksi nykyinen laki kaipaisi useita muutoksia, jotta kuluttajia voitaisiin rangaista, jos hän ei noudattaisi saadun viestin ohjeita ja lopettaisi luvatonta lataamista.
Luvattomien latauksien hillitseminen mahdollisten lakimuutosten avulla ei ole kuitenkaan poissuljettu vaihtoehto, joten asiasta keskustellaan todennäköisesti lisää lähitulevaisuudessa.
Muita keskusteluissa esiin tulleita asioita ovat maksutapavaihtoehtojen parantaminen sekä lapsille ja nuorille suunnatut latauspalvelut.