Ilkka Ketola
9. huhtikuuta, 2008 18:05
Sisäministeriön pyynnöstä poliisin aloittama esitutkinta Fiksuhuuto.fi-huutokaupan toiminnasta on saanut nopeasti vastakaikua oikeuksiaan puolustavan yrityksen suunnalta. Fiksuhuuto.fi:n toimitusjohtaja Tuomo Siurua ihmettelee väitteitä maanpaosta, sillä yhtiö on toiminut ulkomailta käsin jo kuukauden ennen poliisin tutkintapyynnön julkituloa. Sisäministeriö puolestaan ei näe estettä jatkaa asian selvittelyä, vaikka Fiksuhuuto on muodollisesti siirtynyt ulkomaille.
"Sijoittajien näkökulmasta on fiksumpaa toimia näin. Kaikki ovat luulleet, että olemme suomalainen yritys. Sisäministeriön [Jouni] Laiho ei ole ottanut asioista selvää", toteaa Tietokone-lehden haastattelema Siurua.
Siurua toteaa "Suomen parhaimpien lakitoimistojen" selvittäneen toiminnan laillisuuden ja ministeriön käyvän päälle "ilman konkreettista tarttumapintaa." Siurua lisää Fiksuhuuto.fi:n saaneen toimiluvan jo 15 eri maassa. Hän ei kuitenkaan halua paljastaa maita tai paikallisten palveluiden nimiä. Englannissa ja Ruotsissa palvelu toimii nimellä Bidleaders.
Suomessa Fiksuhuutoa kopioivia "senttihuutokauppoja" on ilmaantunut nopeaan tahtiin jo ainakin seitsemän kappaletta. Siurua epäilee, että kopioijat seuraavat perässä myös ulkomaille.
Vaikka Siurua onkin tutkinnat käynnistäneen Sisäministeriön kanssa eri mieltä palvelun laillisuudesta, ei hän pidä tutkintojen käynnistymistä täysin negatiivisena asiana. "Voisin antaa suuret kiitokset Jouni Laiholle. On hyvä, että asia tutkitaan. Pidän mahtavana juttuna myös sitä, että tämä tuo asiakkaita, tietoisuutta ja kaikkea muuta", Siurua listaa.
Tietokone-lehti onnistui saamaan asiaan kommentin myös sisäministeriön arpajaisyksikön päällikkö Jouni Laiholta. Hänen mukaansa puheet Fiksuhuudon koskemattomuudesta ovat ennenaikaisia. Laihon mukaan niin kauan kuin yrityksellä on fyysistä toimintaa Suomessa, voivat viranomaiset siihen puuttua.
Laiho toteaa, että Fiksuhuuto näyttää täyttävän kolme olennaista kriteeriä, joiden mukaan osallistuminen voidaan katsoa arpajaisiksi eikä kaupanteoksi. Kyseiset kriteerit ovat osallistumisen vastikkeellisuus, sattumanvaraisuus ja se, että voittaja saa rahanarvoisen edun.
"Tutkintapyynnön syy on se, että tässä ei näytä olevan kyse tavarakaupasta, vaan ostomahdollisuuden ostamisesta. Ostomahdollisuuden hinta on 1,90 euroa, ja se on ikään kuin arpa", toteaa Laiho.
Mikäli järjestelmä todetaan laittomiksi arpajaisiksi, voivat arpaonnen suosimat voittajat joutua maksamaan lisäveroja tuloveroina. Verotettavan hyödyn suuruus olisi tällöin osallistumismaksun ja voitetun tuotteen käyvän arvon erotus.