Ilkka Ketola
1. helmikuuta, 2008 16:42
Kristillisdemokraattien (KD) eduskuntaryhmä nosti Porvoon talvikokouksessaan esiin kysymyksen pelien haitallisuudesta ja sen kontrollista. Ryhmän mielestä pelit ovat lapsen psyykeelle haitallisempia kuin väkivaltaisten televisio-ohjelmien katsominen, ja siksi pelit pitäisikin sisällyttää ennakkotarkastuksen piiriin. Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry kiirehti kuitenkin pian huomauttamaan, että pelit käyvät läpi eurooppalaisen järjestelmän mukaisen ennakkotarkastuksen.
Kristillisdemokraatit ovat huolissaan lasten asemasta nykyajan mediamylläkässä. "Käytännön elämässä viestinnän rajat aikuisten ja alaikäisten välillä eivät ole helposti valvottavissa. Lasta tulee suojella haitallisilta mediasisällöiltä. Julkisessa tiedonvälityksessä tulee laajentaa lapsille rauhoitettuja reviirejä mm. lapsille sopimattomien ohjelmien esitysaikoja myöhentämällä", KD:n eduskuntaryhmä toteaa kannanotossaan.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittääkin, että pelit sisällytettäisiin saman kansallisen ennakkotarkastuksen piiriin kuin muut kuvaohjelmat. Lisäksi ryhmä toivoo tiukennusta ikärajoihin, tarkennuksia
pelien sisältö- ja tarinakuvauksiin, pelaajalta edellytettävästä toiminnasta, väkivallan hallitsevuudesta ja raakuudesta sekä pelin eroottisesta sisällöstä.
KD:n eduskuntaryhmän mukaan tämä antaisi vanhemmille ja pelien ostajille paremmat edellytykset arvioida pelin soveltuvuutta lapselle. Pelien myyntiä alaikäiselle asiakkaalle tulisi myös valvoa.
FIGMA kiirehti kuitenkin nopeasti esittämään oman näkemyksensä vallitsevasta tilanteesta. Järjestö kertoo, että vastoin julkisuuteen tullutta virheellistä tietoa tietokone- ja videopeleillä on käytössä ennakkotarkastus ja että pelien ikämerkintöjen määrittely tehdään eurooppalaisessa yhteistyössä.
FIGMA kertoo, että vaikka pelit on vapautettu kuvaohjelmia käsittelevässä laissa kansallisesta ennakkotarkastuksesta, tarkastetaan ne koordinoidusti yhteiseurooppalaisen PEGI-luokittelun (Pan European Game Information) mukaan.
Suomea PEGI-hankkeessa edustaa opetusministeriö, joka on ollut hankkeessa mukana vuodesta 2001. PEGI on pelivalmistajien, lastensuojelu- ym. muiden järjestöjen ja valtiollisten tarkastusinstituutioiden yhdessä suunnittelema järjestelmä, jossa ikärajat perustuvat yhteisesti sovittuihin kriteereihin.
FIGMAN mukaan PEGI-järjestelmässä on kaksi toisiaan täydentävää osaa. Ensimmäinen on ikäluokittelu, 3+, 7+, 12+, 16+ ja 18+. Toinen on pelin sisältöä kuvaavat symbolit. Nämä symbolit, jotka on painettu pelipakkauksen takapuolelle ikärajan yhteyteen, kertovat pelin sisältämän haitallisen aineiston laadun (väkivalta, kauhu jne.).
Pelien julkaisijat määrittävät itse pelille alustavan ikäsuosituksen vastaamalla PEGIN laatiman tarkan lomakkeen lukuisiin kysymyksiin. Tämän lomakkeen perusteella pelille määritetään alustava ikämerkintä. Kaksi alinta luokkaa, 3+ ja 7+, tarkastetaan, mikäli on aihetta epäillä väärinkäyttöä. Muut luokat, 12+, 16+ ja 18+ tarkastetaan aina ennen ikämerkinnän myöntämistä. Tarkastuksesta vastaa alankomaalainen Netherlands Institute for the Classification of Audio-visual Media (NICAM), joka vastaa lähinnä kotimaista elokuvatarkastamoa.
Suomessa peli käy läpi vielä yhden tarkastusvaiheen. Kun PEGI:n tarkastama peli saapuu maaperällemme, maahantuoja ilmoittaa Valtion elokuvatarkastamolle, VET:lle pelin saaman ikäsuosituksen tai /-rajan. Suomessa ainoastaan 18 vuoden ikäraja on ehdoton. Saatuaan tiedon ikärajasta VET voi jälkitarkastaa pelin, mikäli epäilee ikärajan olevan virheellinen.
Sama toimii myös toisinpäin, eli maahantuoja voi myös pyytää VET:lta tarkastusta, mikäli jonkin pelin ikäraja on maahantuojan mielestä sopimaton. Jos PEGI-ikämerkintää ei ole ollenkaan, tarkastaa VET pelin ennen kuin sitä voidaan myydä. FIGMAn mukaan Käytännössä kaikki Suomessa myytävät pelit ovat kuitenkin PEGI-luokittelun mukaan ennakkotarkastettuja.
FIGMAn mielestä myöskään ikärajojen tiukennukseen ei ole varsinaista tarvetta, mutta selkeyttämiseen ehkä. Järjestö vetoaa VET:N joulukuiseen tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset luottavat pelien ikärajoihin, pitävät niitä hyvin tarpeellisina, mutta eivät välttämättä ymmärrä niiden määrittelyperusteita.
FIGMA kertoo tutkimuksesta käyvän ilmi, että 93 prosenttia 15–74-vuoriaista suomalaisilta pitää ikärajasuosituksia tarpeellisina. 73 prosenttia vastaajista uskoi, että ikärajat ovat sopivia. Kolme neljäsosaa tutkimukseen vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että VET:n tulisi ennakkotarkastaa videopelit, jotka lain mukaan “on vapautettu ennakkotarkastuksesta”.
FIGMA pelkää kuitenkin, että rinnakkaisen kansallisen systeemin lisääminen kuormittaisi turhaan pelialaa. Järjestön mukaan on mahdollista, että johtaisi julkaistavien pelien määrän vähenemiseen, julkaisuaikataulujen venymiseen ja pelien hintojen nousuun. Järjestö pelkää jopa, että pelaajat hankkisivat pelinsä ulkomailta julkaisupäivänä ja kotimaisen ylimääräisen ennakkotarkastuksen maksajat saisivat lisälaskun lisäksi myös seurata pienenevää pelikauppaa.
Tällaista pelikaupan siirtymistä Suomen rajojen ulkopuolelle tuskin kuitenkaan nähtäisiin merkittävässä mittakaavassa, mutta rinnakkaisen järjestelmän rakentaminen jo toimivan järjestelmän lisäksi olisi kyllä järjetöntä.
FIGMAn toiminnanjohtaja Riku Olkkonen kertoo, että järjestön edustamat toimialat ovat kyllä valmiita muihin toimiin tilanteen parantamiseksi. ”Toisen ennakkotarkastuksen lisäämisen sijaan suomalaiset pelialan maahantuojat ovat valmiita toimenpiteisiin mediakasvatuksen ja tiedottamisen puitteissa niin, että etenkin vanhemmat kiinnittäisivät huomioita peleissä jo oleviin, siis myös ennakkotarkastettuihin, ikämerkintöihin”, Olkkonen toteaa.