Ilkka Ketola
15. tammikuuta, 2008 13:31
Economist kertoo mielenkiintoisen tapauksen levy-yhtiö EMI:n kokemuksista musiikkibisneksen muuttuvasta tilanteesta. EMI oli kutsunut Lontoon pääkonttoriinsa joukon teinejä kertomaan yhtiön johtoportaalle kuuntelutottumuksistaan. Kiitokseksi EMI oli kasannut pöydälle läjän CD-levyjä, joita teinit olisivat saaneet poimia ilmaiseksi mukaansa. Teinit eivät kuitenkaan ottaneet pöydästä ainuttakaan levyä. "Tuona hetkenä tajusimme, että peli oli kokonaan ohi", kertoi eräs paikalla olleista johtajista.
Economistin artikkelissa pohditaan musiikkiteollisuuden nykytilaa ja viimeaikaista kehitystä. Selvää on, että ala on suuressa murroksessa, kuten EMI:n haastattelemien teinien käytöskin osoittaa.
Selvästi havaittu ilmiö on CD-levyjen myynnin pitkään jatkunut alamäki, joka jyrkkenee ennakoitua nopeampaa. CD on yhä musiikkijakelun päätuote, vuonna 2006 sen myyntiosuus oli 80 prosenttia koko maailman markkinoista. Mutta vuonna 2007 CD:n myynti laski Yhdysvalloissa 19 prosentilla edellisvuoden tasosta. Saman vuoden ensimmäisen puoliskon aikana lasku jatkui voimakkaana myös muualla maailmassa: 6% Iso-Britanniassa, 9% Japanissa, Ranskassa ja Espanjassa, 12% Italiassa, 14% Australiassa ja 21% Kanadassa.
Verkosta ladatun musiikin myynti kasvaa voimakkaasti, muttei tarpeeksi paikatakseen CD:n alamäen aiheuttamaa lommoa. Huolestuttavaa alan kannalta on se, että musiikkilatausten kasvuvauhti vaikuttaisi olevan hidastumassa.
"Vuonna 2007 tuli selväksi, että levyteollisuus supistuu ja siitä tulee hyvin erilainen peto kuin mitä se oli 1900-luvulla", kertoo JupiterResearchin analyytikko Mark Muligan Economistille. Tulevasta murroksesta antaa vihiä myös se, että jo nimeä luoneet artistit jättävät levy-yhtiöt ja hakevat yleisöään muuta kautta. Näin ovat tehneet esimerkiksi Madonna (siirtyi Warnerilta konserttipromootioita tekevälle Live Nationille), Eagles ja Radiohead.
Economist ennakoi levyteollisuuden kohtaamien ongelmien myös johtavan kolmeen erilaiseen noidankehään, jotka nakertavat alaa entisestään. Ensinnäkin laskeneet levymyyntiluvut johtavat siihen, että kaupat vähentävät CD-levyjen saamaa myyntitilaa. Tämä taas johtaa pienempään näkyvyyteen ja laskuun myynnissä. Erään analyytikon arvion mukaan CD-levyjen saama myyntitila vähenee Yhdysvalloissa 30 prosentilla jo kuluvana vuonna.
Toinen noidankehä syntyy levy-yhtiöiden omista kululeikkauksista ja säästöohjelmista, jotka vähentävät myös artistien mainostamiseen ja julkisuuskuvan kohottamiseen ohjattuja varoja. Näin ollen artistit kokevat saavansa vähemmän hyötyä levy-yhtiöistä, jolloin heillä on myös alhaisempi kynnys kartoittaa muita vaihtoehtoja levy-yhtiöiden ohella. Tämä on ongelma etenkin kahdelle pienimmälle yhtiölle, Warnerille ja EMI:lle, jotka ovat jo aloittaneet kovat säästökuurit.
Kolmas ongelma on rahoituksen järjestäminen uusien liiketoimintamallien tukemiseen. Levy-yhtiöt kohtaavat tällä hetkellä niin paljon yleistä vastarintaa, että niiden taustalla toimivat yksityiset sijoittajat ja yhtiöt ovat vastahakoisia tukemaan levy-yhtiöiden aluevaltauksia musiikkiteollisuuden osa-alueille, joilla menee hyvin. Näitä ovat esimerkiksi kiertueet ja oheistavarakauppa. Levy-yhtiöt haluaisivat solmia artistien kanssa ns. 360-asteen sopimuksia, joilla yhtiöt pääsisivät osalliseksi kaikista artistien ansioista. Näistä sopimuksista artistit kuitenkin vaativat itselleen suuremman osan CD-tuloista, minkä vuoksi yhtiöt voivat kokea sopimuksen teon hyödyttömäksi.
Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa on nähty, että levy-yhtiöt hakevat ratkaisua ongelmiinsa yhä rohkeammin. Havaittuaan, ettei DRM-suojatun musiikin myynti kasva yhtä nopeasti kuin oli toivottu, ovat levy-yhtiöt aloittaneet DRM-vapaan musiikin myynnin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii iTunes ja etenkin Amazon.com.
Lisäksi teollisuus on alkanut tukea mainosrahoitteisia tilauspalveluita, joissa kuluttaja saa kuunnella rajattomasti musiikkia. Samoin Nokian ja Universalin lanseeraama "Comes with Music" -palvelu osoittaa sopeutumishalukkuutta löytyvän. Comes with Music -palvelussa kuluttajat voivat vuoden ajan ladata Universalin musiikkia ilmaiseksi puhelimeensa. Musiikkikappaleet säilyvät käyttökelpoisina myös ajanjakson umpeuduttua ja esimerkiksi puhelinta vaihdettaessa.
Uusissa järjestelyissä levy-yhtiöt eivät saa enää rahaa yksittäisten kappaleiden tai albumien myynnistä, vaan tulovirrat perustuvat laitemyyntiin ja mainossopimuksiin. Musiikista on niiden myötä tullut (tai tulossa) kuluttajalle ilmainen hyödyke, joka tuo vain lisäarvoa palveluun. Levy-yhtiöiden tulot eivät järjestelyssä ole yhtä massiivisia kuin ennen, mutta antaa niille ainakin mahdollisuuden selvitä.