Kaarlo Räihä
3. syyskuuta, 2007 9:29
Analogisten TV-lähetysten loppuminen on herättänyt paljon keskustelua TV-maksun tulevaisuudesta ja sen tarpeellisuudesta Yleisradion toiminnan rahoittamisessa. Yleisradion rahoitus on tällä hetkellä selvillä vuoteen 2010 asti, mutta sen jälkeiset suunnitelmat ovat vasta työpöydällä.
TV-maksua on Suomessa kerätty jo 1950-luvulta lähtien, mutta koska nykyään TV-lähetyksiä voi katsella myös muillakin laitteilla kuin pelkällä televisiolla, on TV-maksun maksamisen valvonnasta tullut hankalaa. "TV-maksussa ollut logiikka ei toimi enää samalla tavalla, jakeluteitä on niin monta. TV-lupatarkastajat eivät varmasti tässä monikanavaisessa jakelukentässä enää toimi" sanoo viestintäministeri Suvi Lindén.
Koska tällä hetkellä 90 prosenttia Ylen varoista tulee TV-maksuista, on Ylen toiminta nykyisellään täysin riippuvaista ihmisten maksamista TV-maksuista. Jos TV-maksusta aiotaan luopua tulevaisuudessa, täytyy tilalle etsiä vaihtoehtoinen rahoitustapa. Helsingin Sanomien tekemän haastattelun mukaan viiden isoimman puolueen edustajat eivät pidä TV-maksun poistamista mahdottomana ajatuksena, mutta toistaiseksi ei ole yksimielistä kantaa siitä, mistä korvaava rahoitus hankitaan.
TV-maksua on myös aikojen saatossa pidetty epäoikeudenmukaisena, koska sitä maksetaan riippumatta siitä katsotaanko TV:stä Ylen ohjelmistoa lainkaan. Toinen keskustelua herättänyt kohta on TV-maksun kiinteä hinta, joka on kaikille saman suuruinen. "Lupamaksu on epäoikeudenmukainen. Hyvätuloinen nelihenkinen perhe voi katsoa samalla summalla kuin pienituloinen eläkeläinen" sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.
Ylen toiminta julkisen palvelun viestintäyhtiönä on myös saanut kritiikkiä sekä yksittäisiltä henkilöiltä että kaupallisilta TV-toimijoilta. "Suomessa Yleisradion erityisasema tukahduttaa kulttuuripolitiikkaa ja kaikenlaista uutta innovaatiota media-alalla" sanoo valtiotieteiden tohtori Johanna Jääsaari. Jääsaaren mukaan mallia voitaisiin hakea Kanadasta, jossa kaikki televisioyhtiöt hoitavat julkisen palvelun tehtäviä. Kanadassa TV-toimijat joutuvat tekemään säännöllisesti selvityksiä ja suunnitelmia siitä, miten niiden toiminta edistää paikallista kulttuuria.
MTV ja Nelonen ovat puolestaan huolissaan siitä, kuinka Yle laittaa rahojaan sisältöön, joka ei välttämättä kuuluisi julkisen palvelun kanavalle. Erityisesti Ylen ostamat oikeudet HBO-kanavan ohjelmistoon ovat herättäneet kaupallisia toimijoita. "Ne ohjelmat ovat olleet nähtävissä Nelosella ja osin MTV3:lla. Mitä lisää suomalainen katsoja saa siitä, että Yle ostaa isolla rahalla nämä ohjelmat?" kysyy Nelosen toimitusjohtaja Juha-Pekka Louhelainen. MTV3:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara jatkaa samoilla linjoilla ja kyseenalaistaa myös TV-maksun tarpeellisuuden. "Jos nuorempien ihmisten keskuudessa Ylen ohjelmien katselu vähenee, heillä herää kysymys, miksi TV-lupaa pitäisi maksaa. Silloin Ylelle voi tulla paineita viihteellistää ohjelmiaan. Se ei ole oikein, silloin pitää harkita muita rahoitustapoja Ylelle" sanoo Karhuvaara.
Myös Lindén on kuullut Ylen toimia koskevan kritiikin, mutta varsinaiseen ohjelmasisältöön Lindén ei aio puuttua. Lindén haluaisi kuitenkin vähentää Ylen omaa ohjelmatuotantoa. "Ylen tehtävä ei ole tuottaa, vaan Ylen tehtävä on lähettää tai esittää" sanoo Lindén. Tällä hetkellä Ylen sisällöstä vain 17 prosenttia tulee Ylen ulkopuolelta.
Lähteet:
HS (1)
HS (2)