Ilkka Ketola
22. tammikuuta, 2007 10:59
Hiljalleen yleistyvä täysin digitaalinen HDMI-liitäntä yhdistää kodin viihdelaitteet täysin digitaalisesti ja kuljettaa näppärästi sekä äänen että kuvan samassa paketissa. Edistyksellinen ja tervetullut tekniikka tuo kuitenkin mukanaan myös ikävän lisän, sillä mediayhtiöiden vaatimuksista standardiin kuuluu DRM-suojaus, HDCP. Mikäli HDMI-laite ei tue HDCP-suojausta, ei esimerkiksi Blu-ray-asema suostu välttämättä näyttämään kuvaa tai toistamaan ääntä ruudulla. Ikävintä asiassa on, että puolivillainen HDCP voi aiheuttaa ongelmia myös kuluttajille, jotka eivät ole tehneet mitään luvatonta. Ars Technican Ken Fisher ruotii artikkelissaan monipuolisesti HDCP-kopiosuojausta ja sen ongelmia.
Viihdeteollisuus toivoo, että HDCP, joka tulee sanoista High Definition Content Protection, osoittautuu täysin murtamattomaksi ja vedenpitäväksi suojaksi kodin viihde-elektroniikalle ja mediasisällölle, lopettaen kaiken luvattoman videoiden ja musiikin kopioinnin. Siksi HDCP on esimerkiksi DVD:n kopiosuojausmenetelmiin nähden monipuolisempi ja integroitu syvemmälle järjestelmään. Suojaus ulottuu nyt pelkän toistolaitteen sijaan aina toistettavasta mediasta näyttölaitteeseen asti.
HDCP on hyväksytty viralliseksi suojausmetodiksi, vaikka sitä vastustettiin sekä periaatteellista että teknisistä syistä. Tekniikkaa on pidetty epäonnistuneena, viallisena ja heikkona. Fisher viittaa myös Scott Crosbyn vuonna 2001 julkaisemaan paperiin, jossa Crosby osoittaa HDCP:n sisältävän perustavaa laatua olevan virheen, joka mahdollistaa suojauksen ohittamisen. Crosby luopui kuitenkin jatkotutkimuksista, sillä hän pelkäsi DMCA:n (EUCD:n amerikkalainen vastike, joka kieltää suojausten murtamisen ja tiedon levittämisen) varjolla aloitettavia vastatoimia.
Teknisten suunnitteluvirheiden lisäksi HDCP sisältää monia käytännön ongelmia. HDMI-liittimet ovat vasta yleistymässä monitoreissa ja muissa laitteissa, joten vaatimus siitä, että teräväpiirtosisällön toisto vaatisi HDCP-tuen tuntuu päättömältä. Esimerkiksi tietokonenäyttöjen resoluutio riittää mainiosti teräväpiirtosisällön toistoon, mutta vain harvoissa 2-4 vuotta vanhoissa näytöissä on mukana HDMI-liitin.
Ongelmia on esiintynyt myös amerikkalaisten teräväpiirtosisällöstä nauttivien kotien olohuoneissa. Idioottivarma HDCP/HDMI-yhdistelmä ei olekaan aina toiminut, ja ruudulle on päätynyt viallista kuvaa tai ei kuvaa ollenkaan. Fisherin omat kokemukset rajoittuvat TiVoon, HDMI-liitännäiseen PVR-laitteeseen. Noin kerran kuussa TiVo toteaa, ettei televisio tue HDCP:tä, ja tilanne korjautuu vasta laitteen resetoinnilla.
PlayStation-käyttäjät (ja muut samaan ongelmaan törmänneet Blu-ray-soittimia ostaneet) saavat apua ongelmaansa ohjelmistopäivityksen kautta. Useiden televisioiden kohdalla tämä tarkoittaa television vierailua valtuutetun huoltoliikkeen tiloissa tai huoltajan kotikäyntiä. Uusiin televisioihin on tulossa mahdollisuus hoitaa päivitys myös USB-yhteydellä. Riskinä on joka tapauksessa, että kalliista televisiosta tulee päivityksen yhteydessä käyttökelvoton möhkäle, mikäli jokin menee vikaan.
Enimmäkseen HDMI- ja HDCP-tekniikat toimivat toki odotetusti ja oikein, ongelmiin törmää vain pieni osa käyttäjistä. Kuten Fisherkin toteaa, on kuitenkin häiritsevää, että keskeneräistä ja vialliseksi todettua tekniikkaa testataan kuluttajilla, etenkin kun koko tekniikan tarkoitus on viihdeteollisuuden voittojen maksimointi.
Mikäli DRM-järjestelmät tunkeutuvat väkisin osaksi olohuoneen viihdekeskuksia, on ainakin syytä toivoa että päädytään hieman kestävimpiin ratkaisuihin kuin jatkuvasti ohjelmistopäivityksiä vaativiin monimutkaisiin standardeihin. Kuten Fisher toteaa, tuskin vielä vuosituhannen vaihteessa kovin moni olisi uskonut, että televisio vaatii ohjelmistopäivityksen ennen kuin sillä voi pelata konsolipelejä. Tai että stereot pitäisi resetoida ennen musiikin kuuntelua, jotta soitin onnistuu varmentamaan äänijärjestelmän luvallisuuden ja suostuu toistamaan levyn.
Euroopassa myytäviin HD-ready-merkinnällä varustettuihin laitteisiin on vaadittu HDCP-tuki vuodesta 2005 alkaen. Yhdysvalloissa HDCP:tä ei todennäköisesti vaadita laajassa mittakaavassa vielä muutamaan vuoteen, sillä teräväpiirtonäytöt ehtivät yleistyä jo ennen standardin valmistumista.
Lähde:
Ars Technica