Tietopaketti DVD-R, DVD+R, DVD-RW, DVD+RW ja DVD-RAM -formaateista

Tämän artikkelin alkuperäinen versio kirjoitettiin vuoden 2002 joulun lähestyessä ja sen tarkoituksena oli tuoda hieman valoa Suomen kirjoittavien DVD-asemien markkinoille tilanteessa, jolloin perinteiset IT-alan päämediat levittivät usein virheellistä tietoa tallentavista DVD-formaateista. Tilanne on kahdessa vuodessa muuttunut paljon ja tallentavista DVD-asemista on tullut jo lähes vakiovarusteita uusien tietokoneiden yhteydessä. Elämme siis vuoden 2004 joulua, kun tämä päivitetty versio artikkelista on saatettu pääosin ajan tasalle.

Tietomäärä on kutistettu pieneksi ja teknisiin yksityiskohtiin ei tässä artikkelissa mennä sen tarkemmin -- tarkoituksena on vain tehdä pikasilmäys ns. newbieitä ajatellen DVD-tallentavien perusasioihin; eräänlainen lyhyt FAQ siis.

DVD-R, DVD-RW, DVD+R, DVD+RW, DVD-RAM, DVD-R DL, DVD+R DL ...?!?!

Formaattien kirjo on edelleen laaja, sillä markkinoilla on viittä erilaista tallentavaa DVD-formaattia ja kaikissa niissä on omat eronsa. Mutta summataan asioita hieman:

• DVD-RAM on peruskäyttäjän kannalta täydellisen turha formaatti, joka on luotu korppujen korvikkeeksi. Sen ainoan tärkeämpänä käyttökohteena ovat pääasiassa Japanissa (toki myös muualla, myös Suomessa) myytävät ns. DVD-videot, eli laitteet jotka tallentavat analogista TV-signaalia videonauhureiden tapaan suoraan DVD-RAM -levylle. Formaatin ongelma on se, että sitä ei pystytä lukemaan eikä kirjoittamaan tavallisilla DVD-soittimilla, tietokoneiden DVD-asemilla eikä normaaleilla tallentavilla DVD-asemilla. Siksi suosittelemmekin, formaatin muutamasta hyvästä puolesta (hakujen nopeus, kirjoituskertojen määrä) huolimatta karttamaan formaattia kuin ruttoa.
• DVD-R ja DVD-RW ovat samaa formaattiperhettä, aivan kuten CD-R ja CD-RW. Eli DVD-R -levyt ovat kerrankirjoitettavia ja DVD-RW -levyt uudelleenkirjoitettavia. Näitä kahta formaattia kutsutaan yhteisnimellä "miinusformaatti". Miinusformaatin tukijana toimii DVD Forum, joka on DVD-standardien virallinen hallinnoija.
• DVD+R ja DVD+RW ovat myös keskenään samaa formaattiperhettä. Sama pätee tässäkin: DVD+R on kerrankirjoitettava ja DVD+RW on uudelleenkirjoitettava. Plussaformaattia tukevat mm. HP ja Dell sekä ennenkaikkea Philips.

Lisäksi uusina, vuoden 2004 aikana yleistyneinä formaatteina ovat tulleet mukaan kaksikerrosversiot eli:

• DVD-R DL on kaksikerroksinen (joka siis ei tarkoita kaksipuoleista) versio DVD-R -formaatista. Levylle mahtuu noin 8,5 gigatavua dataa eli saman verran kuin kaupasta ostetuille valmiille Hollywood-levyille, jotka nykyisin julkaistaan pääosin kaksikerroslevyinä.
• DVD+R DL on kaksikerroksinen versio DVD+R-formaatista. Formaattiin pätee sama kuin DVD-R DL:äänkin eli levylle mahtuu noin 8,5 gigatavua dataa.

Yleistä kaikista formaateista

Kaikki formaatit, paitsi DVD-RAM, sopivat DVD-videoiden kopiointiin sekä esim. PlayStation2-pelien varmuuskopiointiin (PS2-varmuuskopiot vaativat modchipin PS2:een). Mutta ero kaupasta ostettuihin DVD-elokuviin on tässä:

Tallentavat DVD-levyt ovat joko yksi- tai kaksikerroslevyjä. Suurin osa nykyisin julkaistavista isomman budjetin elokuvista julkaistaan kaksikerroslevyillä, joita kutsutaan myös nimellä DVD-9. Miksi tällä on mitään merkitystä? Siksi, että yksikerroksiselle levylle mahtuu dataa noin 4,38 gigatavua kun taas kaksikerroksiselle levylle mahtuu dataa noin 8,5 gigatavua.

Eli jos tarkoituksena on varmuuskopioida Hollywood-elokuva, jok vie tilaa yli 4,38 gigatavua, pitää levy kopioida (vielä toistaiseksi todella paljon kalliimmalle) kaksikerroslevylle tai vaihtoehtoisesti pakata mahtuman yksikerroksiselle levylle, jolloin alkuperäisestä levystä on pakko karsia joko kuvanlaatua tai levyn sisältöä pois.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että käytännössä lähes kaikki PS2-pelit ovat yksikerroslevyjä, joten niiden varmuuskopiointi onnistuu suoraan yksikerroksiselle levylle sellaisenaan.

Yksikerroslevyt kulkevat nimellä DVD-5 ja kaksikerroslevyt nimellä DVD-9. Lisäksi käytetään myös termejä DVD-10 (kaksipuoleinen levy, jossa molemmat puolet yksikerroksisia), DVD-14 (kaksipuoleinen levy, jossa toinen puoli kaksi- ja toinen yksikerroksinen) sekä DVD-18 (kaksipuoleinen levy, jossa molemmat puolet kaksikerroksisia).

Mitä eroa miinuksella ja plussalla on asemissa?

Ero on tämä:

Plussasemilla voidaan polttaa vain plussalevyjä ja miinusasemilla vain miinuslevyjä. Piste. Siinä se. Ainoa ero.

Käytännössä kaikki tietokoneiden DVD-asemat, ihan tavalliset lukevat ja myös molempien leirien polttavat, osaavat lukea molempia formaatteja!

Eroja syntyy myös formaattien tuesta ns. stand-alone -soittimissa (ne TV:hen kytkettävät mustat kivat boxit..). Nykysoittimien tuki eri formaateille menee jotakuinkin näin:

DVD+RW - 80%
DVD-R - 80%
DVD-RW - 70%
DVD+R - 60%

Prosenteista voidaan tapella vaikka kuinka paljon ja voidaan myös perustellusti sanoa, että käytännössä kaikki "paremmat" DVD-soittimet, jotka on valmistettu vuoden 2003 jälkeen, tukevat kaikkia em. formaatteja.

Eli ero ei ole kuten aikoinaan Beta vs VHS -videosodassa, sillä molemmat formaatit ovat luettavissa molemmilla asemilla, lähes kaikissa olemassaolevilla DVD-ROM -asemilla sekä melkein kaikilla stand-alone -soittimilla.

4.38GB? Levyssä lukee 4.7GB!

4.7GB levyn pinnassa lukeva luku on ns. "japanilaisia gigatavuja" eli laskettu käyttämällä kertoimena tuhatta, kun taas tietokonetermeissä 1000 megatavua ei ole gigatavu, vaan 1024 megatavua on gigatavu. Eli usko kerralla, tallettavalle levylle mahtuu 4.38GB.

Samaa tekniikkaa käytetään usein myös kovalevyjen kokoja ilmaistaessa, luoden illuusio hieman isommasta kovalevystä kuin se oikeasti onkaan.

Olen nähnyt 9.4GB -levyjä myynnissä!

Juu, niin olen minäkin. Kyseessä on kaksipuoleinen levy, ei kaksikerroksinen levy, eli mikäli haluat esim. 8 gigatavua vievän elokuvan tällaiselle levylle, joudut halkaisemaan levyn sisällön joka tapauksessa ja polttamaan sen kahdelle puolelle -- eli aivan sama kuin polttaisit kahdelle yksikerroslevylle, joudut kuitenkin nousemaan sohvalta ja vaihtamaan joko levyn tai kääntämään levyn.

Paljonko levyt maksavat?

Okei, tässä vaiheessa kannattaa unohtaa Suomi. Suomen hinnat ovat jossain tolkuttoman ja järjettömän lähimaastossa kaikkien DVD-medioiden suhteen. Syy tähän on tallennusmediasta perittävä ns. teostomaksu, joka on loogisesti laskettu sen mukaan kuinka monta minuuttia CD-tasoista musiikkia voidaan DVD:lle tallentaa... Suunta kohti Britanniaa, Viroa tai Saksaa ja mulkaisu esim. näihin sivuihin:

Digitalpromo.co.uk
BigPockets.co.uk
Nierle.de
DVDMedia.ee

Mikä kannattaa ostaa, miinusasema, plussa-asema, kaksikerroksinen miinusasema, kaksikerroksinen plussa-asema..?

Ns. "laaja yleisö" valitsi jo alkuvuosina yksikerrosmediaformaatikseen miinuslevyt ja lähes kaikki DVD-ohjelmia tekevät tahot tekivät alkuaikoina ohjelmansa miinusleirin asemille jättäen plussa-asemien testauksen ja joskus tuenkin kokonaan pois.

Mutta tilanne muuttui asemien valinnan suhteen vuoden 2003 aikana täydellisesti, kun useat suuret valmistajat alkoivat julkaisemaan asemia, jotka tukevat molempia yksikerrosformaatteja eli suostuivat polttamaan samalla asemalla sekä miinus- että plussalevyjä. Tällöin ainoaksi valintakriteeriksi varsinaisen median suhteen jäi oikeastaan vain hinta, jossa miinuslevyt olivat vielä vuoden 2004 alussakin noin 20% halvempia kuin plussalevyt. Vuoden 2004 aikana hintaero kutistui käytännössä olemattomaksi, joten molempia formaatteja tukevan aseman omistajat voivat ostaa mediansa oikeastaan sen mukaan mitä lähikaupasta sattuu löytymään tai mikäli omistuksessa on hieman nirsompi DVD-soitin tai PS2-konsoli, sen mukaan kumpaa formaattia ko. laitteet tukevat paremmin.

Vuoden 2004 aikana kaksikerroslevyt alkoivat jyrätä itseään läpi, mutta niiden hinnat ovat edelleen vuoden 2004 lopulla selkeästi yksikerroslevyjä kalliimpia, usein jopa 10-kertaisia, joten kaksikerrosmedian tuki on edelleen vain "kiva olla olemassa", mutta ei pakollinen. Mikäli -- ja oletettavaa on että näin käy -- kaksikerrosmedian hinta painuu tulevaisuudessa halvemmaksi, kannattaa luonnollisesti seurata markkinoiden tilannetta ja mikäli järkeviä yhdistelmiä tulee myyntiin, jotka tukevat molempien -- sekä plussa- että miinus -- leirien kaksikerrosformaatteja, suosittelemme sellaisen aseman hankintaa. Mutta lyhyellä tähtäyksellä, järkevämpää lienee panostaa vain hyvän ja laadukkaan yksikerrosaseman ostoon, jonka polttonopeus on riittävä ja joka tukee sekä DVD-R että DVD+R -formaattien yksikerrosmuotoja.

PlayStation 2

Aivan ensimmäiset, wanhimmat PS2-mallit eivät toista mitään tallettavia DVD-formaatteja. Ei-eivan-ensimmäistä-sarjaa olevat, vanhat PS2-mallit toistavat vain ja ainoastaan miinuslevyjä. Sama pätee sekä elokuviin että peleihin. Kaikkein uusimmat versiot toistavat myös DVD+RW -levyjä, mutta DVD+R -levyjen tuki on edelleen puutteellista.

Muistathan, että PS2-pelien varmuuskopioiden pelaamista varten vaaditaan ns. modchip.

Kaksikerroslevyjen kopiointi yksikerroksiselle DVD:lle?

Tämä on nykyisin hyvin paljon yksinkertaisempi prosessi kuin vuosia takaperin. Nykyisin tarjolla olevia ohjelmia tähän prosessiin on enemmän kuin aika riittää testaamaan ja kysymykseen tuleekin enemmän valintakriteerit kussakin tapauksessa. Ilmaisia ja kaupallisia vaihtoehtoja on pilvin pimein.

Ohjeita DVD-9 -levyjen eli juurikin kaksikerroksisten elokuvien pakkaukseen yhdelle DVD-R tai DVD+R -levylle löydät artikkelisivuiltamme sekä englanniksi että suomeksi.

Yksikerroslevyjen kopiointi tallettavalle DVD:lle?

Tämä prosessi on helppo ja siihen riittää yksi ohjelma -- DVD Decrypter. Ohjelman käyttöön yksikerroslevyjen kopiointiin löytyy sivuiltamme yksityiskohtainen ohje englanniksi, tästä osoitteesta.

Sekalaista infoa

Painotamme vielä kerran (vaikka se nyt jo vuoden 2005 siintäessä jo horisontissa, onkin pienempi oneglma), että muistatte tämän periaatteen:

-lukeva DVD-asema osaa lukea ja toistaa kaikkia tallettavia DVD-formaatteja

...mutta...

-kirjoittava DVD-asema osaa kirjoittaa vain ja ainoastaan formaatteja joita se tukee. Eli mikäli asema polttaa vain ja ainoastaan DVD+R -levyjä, se tarkoittaa sitä, että et voi ostaa DVD-R -levyjä tai DVD+R DL -levyjä ja käyttää niitä asemassasi polttomediana. Ja toisinpäin. Ja se, että asema tukee "plussaformaattia" ei tarkoita sitä, että se tukisi myös kaksikerroksisia plussalevyjä, vaan asiasta pitää olla aseman yhteydessä erikseen maininta. Sama pätee myös miinuslevyihin, eli jos asema tukee DVD-R:ää, se ei todellakaan tarkoita että asema tukee DVD-R DL:ää, jos asiasta ei erikseen kerrota aseman tietojen yhteydessä.

Lopuksi

Kuten tavallista, kysymyksiä ja parannusehdotuksia saa ja pitääkin esittää. Parannusehdotukset ja suora palaute oppaista tulee perille joko keskustelualueidemme tai yläreunasta löytyvän palautelomakkeen kautta.

Versiohistoria

v1.0 - 27.10.2002 - Ensimmäinen versio valmiiksi (dRD)
v1.1 - 11.11.2002 - Uusin Nero tukee Sonyn dualformaattiasemaa, korjattu guidea (dRD)
v2.0 - 25.12.2004 - Päivitetty versio, lisätty dataa kaksikerrosformaateista ja pistetty opasta muutenkin hieman ajan tasalle (dRD)

Kirjoittaja: Petteri Pyyny