AfterDawn logo

Vuosi 2020 pakettiin teknologian osalta - mitä vuoden aikana tapahtui

Petteri Pyyny Petteri Pyyny

Vuosi 2020 tullaan muistamaan tietysti etenkin maailmanlaajuisesta koronapandemiastaan, mutta mahtui vuoteen paljon muutakin. Päätimme katsoa vuotta taaksepäin ja pohtia mielestämme vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja trendejä teknologia-alan näkökulmasta.

Korona kuitenkin oli lopulta se tärkein tekijä vuodessa, myös teknologian näkökulmasta, joten..

Etätyöt

Helmikuun lopulla länsimainenkin maailma alkoi yhtäkkiä sulkeutumaan, maa kerrallaan. Suomeen julistettiin "kevyt lockdown" maaliskuun puolivälissä ja käytännössä kaikki he, jotka siihen pystyivät, siirtyivät yhdellä rysäyksellä tekemään etätöitä ympäri maailmaa.

Kun satoja miljoonia ihmisiä siirtyi yhdellä rysäyksellä tekemään etätöitä, alkoi myös hurja kilpajuoksu erilaisten etäyhteyksiä tarjoavien yritysten välillä.

Yksi vuoden ehdottomia voittajia oli aiemmin käytännössä tuntematon Zoom, jonka videoneuvotteluohjelmistosta tuli hetkessä lähes synonyymi videoneuvotteluille.

Toisaalla erilaisten työyhteisöjen sieluista kävivät kisaa sekä Slack että Microsoft Teams. Näistä etenkin jälkimmäinen muodostui nopeasti suurempien organisaatioiden luotettavaksi työkaluksi, jonka kehitykseen Microsoft myös kaatoi vuoden mittaan reilusti resurssejaan. Teamsin käytön kasvu olikin hurjaa jo heti kevään aikana.


Luonnollisesti ongelmiltakaan ei vältytty. Kun työnteko siirtyi etäyhteyksien varaan ja käytetyt työkalut toimivat pilvessä, tuli yhteyksien toimimisesta entistä kriittisempää. Kotien nettiyhteyksiin varmasti panostettiin aivan eri tavalla kuin aiempina vuosina, mutta myös palveluntarjoajien ongelmat näkyivät entistä selkeämmin.

Vuoteen osuikin pari merkittävää yskäisyä nettijättien toiminnassa: sekä Microsoftin että Googlen palvelut kyykkäsivät vuoden aikana pahasti pariinkin otteeseen, joka aiheutti luonnollisesti tuskaa etätöitä tekevien keskuudessa.

Yksi etätyöbuumin voittaja oli myös elektroniikkateollisuus: kotitoimistoihin panostettiin eri tavalla kuin aiemmin. Pelkkä läppäri sylissä sohvan nurkassa istuminen alkoi puuduttamaan viimeistään parin kuukauden jälkeen, joten näyttöjä, työpöytiä, erillisiä näppäimistöjä, jne on ostettu aivan eri tahdilla koteihin kuin aiemmin.

Videopalveluiden hurja suosio

Kun maailma suljettiin kevättalvella, loppui aivan ensimmäiseksi kodin ulkopuolinen viihdetarjonta - joka on pitkälti pysynyt kiinni koko vuoden.

Tähän viihdettä kaipaavaan aukkoon osuivat parhaiten erilaiset suoratoistopalvelut. Etunenässä tietysti Netflix, mutta Suomessa vuoden ehdoton voittaja on ollut syksyllä avattu Disney+, jonka tilaajamäärät ovat jo muutaman kuukauden jälkeen varsin hurjalla tasolla. Myös Yle Areena kertoi ennätysvuodesta.

Tästä huolimatta Suomi yllätti ja oli ainoa tutkittu maa, jossa suoratoiston kokonaissuosio itse asiassa laski vuoden aikana aiempaan nähden. Ja yllättävää kyllä, perinteisen television katselu lisääntyi - sekin ainoastaan Suomessa.

Pelikonsolien seuraava sukupolvi

Kodeissa istuskelu jatkunee vielä vuoden 2021 puolellakin, ainakin kunnes rokotekattavuuden katsotaan olevan tasolla, jossa yhteiskunnat voivat jälleen avautua. Sopivaan saumaan markkinoille saapuivatkin myös kotien viihdekoneiden eli pelikonsoleiden, uudet sukupolvet.

Sekä Microsoftin uusin Xbox että Sonyn Playstation 5 saapuivat myyntiin aivan vuoden lopulla. Molempien konsolien kysyntä oli kuitenkin niin huimaa, että niitä ei riittänyt pukinkonttiin kuin onnekkaimmille ostajille. Tilanne paikkaantunee alkuvuodesta 2021, joten monessa kodissa saadaan ainakin hieman erilaista viihdettä käyttöön koronan ja etätöiden jatkuessa edelleen.

Keskihintaisten puhelinten vuosi

Yksi merkittävä mullistus tapahtui tänä vuonna, joka livahti silmien eteen tavallaan vaivihkaa. Kännyköissä esiteltiin tänä vuonna hurja määrä loistavilla ominaisuuksilla varustettuja keskihintaisia puhelimia.

Ilmiön takana on maailman suurimman älypuhelinten piirejä valmistavan yhtiön, Qualcommin, keskitason järjestelmäpiiri Qualcomm Snapdragon 765G. Kyseinen piiri vauhditti kesällä ja loppuvuodesta julkaistua liutaa upeita, noin 300 - 400 euron haarukkaan hinnoiteltuja kännyköitä.

Ensimmäistä kertaa vuosiin alle puolella hinnalla huippuluurien hinnoista pystyi saamaan omakseen oikeasti todella, todella hyvän puhelimen.

Kotimaassa paras esimerkki tästä tarjonnasta oli ehdottomasti kesällä julkaistu OnePlus Nord, joka nappasi arvostelussamme täydet viisi tähteä, vaikka hintalappu oli julkaisuhetkelläkin alle 400 euroa.

Muita vastaavia tapauksia olivat mm. Samsungin A71 sekä Google Pixel 5.


Samalla myös keskihintaisten ja superkalliiden puhelinten välimaastoon tuntui muodostuneen uusi, ns. "superkeskihintaisten" puhelinten segmentti, johon tunkivat itsensä sekä erinomainen OnePlus 8 Pro että Samsungin vuoden yllättävin veto, Samsung Galaxy S20 FE. Tämä segmentti tarjoaa huippulaatua, karsien vain hieman ominaisuuksista verrattuna yli tuhannen euron superluurien ryhmään.

Onkin mielenkiintoista nähdä miten yli tuhannen euron Android-puhelinten segmentti kehittyy ensi vuonna, kun vastus puolta halvemmilta luureilta on jo varsin kovaa tasoa.

Google ja Facebook tosipaikan edessä

Internetillä on käytännössä kourallinen sitä mielin määrin kontrolloivia tahoja. Kaksi näistä, Google ja Facebook, joutuivat tänä vuonna Yhdysvaltain oikeusministeriön hampaisiin. Monen mielestä vihdoinkin.

Yhdysvaltain oikeusministeriö nosti Googlea vastaan syytteet määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Käytännössä tutkinta keskittyy moneen seikkaan, joilla Google vahvistaa omaa asemaansa, torpaten kilpailijat. Tärkein kulma keskittyy siihen, miten Android-valmistajat eivät saa käyttää laitteissaan muuta kuin Googlen tarjoamia palveluita - tai menettävät oikeudet kaikkiin Googlen palveluihin. Käytännössä tämä pykälä estää vaikkapa Samsungia solmimasta sopimusta siitä, että Samsungin puhelinten oletusarvoisena hakukoneena olisikin Bing Googlen sijaan.

Lähes samaan hengenvetoon Yhdysvallat nosti syytteet myös Facebookia vastaan, jälleen, määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Facebook käytännössä dominoi maailman pikaviestinten markkinoita omistamalla sekä WhatsAppin että Messengerin. Tutkinta keskittyy nimenomaan Facebookin yrityskauppoihin: Instagramin ja WhatsAppin ostoon 2010-luvulla ja siihen, vahvistiko Facebook yrityskaupoilla omaa, jo ennestään hallitsevaa markkina-asemaansa.

Näytönohjainten taisto kiihtyi

Näytönohjaimissa NVIDIA on saanut keikkua kukkulan laella varsin rauhassa jo vuosien ajan, kun AMD ei ole pystynyt haastamaan sen valta-asemaa pelinäytönohjainten aivan kirkkaimmassa kärjessä.

Tänä vuonna kuitenkin alkoi tapahtumaan ja isosti. Aivan ensimmäisenä NVIDIA itse yllätti ja rysäytti uusilla näytönohjaimillaan käytännössä vanhojen, omien huipputason näytönohjaimiensa markkinan vessanpytystä alas. Uutudet tarjosivat aiempia huippumalleja parempaa tehoa, mutta halvemmalla.

Heti perään AMD kiiruhti julkaisemaan sekin omat uudet huipputason näytönohjaimet, jotka ensimmäistä kertaa vuosiin näyttävät tarjoavan kunnollisen haasteen NVIDIAn kärkipään korteille.

Molempien uutuussarjojen osalta vain elettiin loppuvuosi pitkälti ei-oo -tilanteessa, kun kysyntä ylitti tarjonnan varsin hurjalla tavalla ja kauppiaat eivät yksinkertaisesti saaneet uutuuksia hyllyyn sellaisia määriä, että kortteja olisi kaikille halukkaille ollut tarjolla.

Ikuisena pidetty Intelin x86 -korttitalo uhkaa murentua?

Jos IT-maailmassa on ollut jotain pysyvää, on se ollut Intelin x86 -prosessoriarkkitehtuurin lähes ikuiselta tuntunut dominanssi. Ensimmäiset PC:t julkaistiin jo 1980-luvun alkupuolella ja sen jälkeen x86 on ollut se suoritinarkkitehtuuri, jolle PC-maailma on rakentunut.

Käyttöjärjestelmät ovat voineet vaihtua, samoin suorittimien valmistajat, mutta arkkitehtuuri on pysynyt. Intelin lisäksi monia, monia muitakin tekijöitä on x86-maailmassa nähty, mutta nekin ovat samaa arkkitehtuuria noudattaneet.

Nyt kännykkämaailmasta tuttu ARM-arkkitehtuuri on alkanut näyttämään ensimmäiseltä vakavasti otettavalta uhalta Intelin luomalle arkkitehtuurille sitten vuosituhannen taitteen.

Intel on kaatanut viimeisen 20 vuoden aikana valtavat määrät rahaa ja osaamistaan siihen, että se pystyisi tarjoamaan mobiililaitteille sopivia virtapihejä, mutta tehokkaita järjestelmäpiirejä - epäonnistuen kerta toisensa jälkeen. Samaan aikaan ARM-arkkitehtuuri on jatkanut voittokulkuaan ja käytännössä kaikki älypuhelimet käyttävät siihen pohjautuvia suorittimia.


Vuonna 2020 nähtiin sitten se pahin mahdollinen: ARM alkoi tunkemaan itseään myös tietokoneisiin. Microsoft on jo kehittänyt pidemmän aikaa Windows 10:stä ARM-yhteensopivaa versiota, mutta merkittävin hyppy tapahtui kuitenkin siinä, kun Apple siirtyi Maceissään käyttämään omaa, ARMiin pohjautuvaa M1 -suoritintaan. M1 on testeissä hakannut selkeästi aiemmat, Intelin piirejä käyttäneet Macit sekä virtapihiydessä että suorituskyvyssä.

Kunhan Microsoft saa ARM-pohjaisen Windows 10 ja sen päälle täysin toimivan x86 -emulointikerroksen, jolla vanhatkin sovellukset toimivat oikein, lienee täysin selvää, että myös perinteiset PC-valmistajat alkavat kokeilemaan ARM-pohjaisia ratkaisuja sekä läppäreissä että palvelimissa, joissa molemmissa virrankulutuksen ja tehojen suhde on merkittävä tekijä.

Kännykkämarkkinoiden uusjako

Huawei on roikkunut Yhdysvaltain kieltolistalla nyt jo pidemmän aikaa ja vuonna 2020 se joutuikin julkaisemaan jo malleja, joista puuttuivat täysin Googlen palvelut. Arvostelimme yhtiön loistavan Huawei P40 Pron keväällä ja jouduimme toteamaan, että ilman Googlen palveluita mainiokin Android tuntuu varsin rammalta.

Huawein menettäessä merkitystään on puhelinmarkkinoilla tapahtunut paljon. Selkeästi omaa siivuaan Huaweilta katoavasta markkinaosuudesta ovat tulleet ottamaan parikin valmistajaa. Xiaomi on aloittanut vyörymisensä Eurooppaan erittäin vahvalla otteella ja hieman yllättäen, myös vanha sotaratsu Motorola on puskenut myyntiin erinomaisia laitteita vuoden 2020 aikana - ja tuonut niitä myyntiin myös Suomeen.

Hyvää uutta vuotta 2021!

Siinäpä se. Varmasti unohdimme mainita montakin merkittävää tapahtumaa tältä vuodelta, mutta nämä asiat tulivat päällimmäisenä mieleen päättyneestä koronavuodesta.


Toivotamme lukijoillemme oikein hyvää alkanutta vuotta 2021!

t:

-Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy

twitter: @pyyny

TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT