"Ei näin nopeaa tarvi mihinkään", "Ihan turha", "Liian tarkka" .. ja p*skat, kehityksen pitääkin kehittyä
Kautta koteihin saapuneen teknologian historian, on ollut aina erittäin äänekäs joukko kuluttajia, jotka ovat kyseenalaistaneet - monesti aivan aiheellisestikin - viimeisimpien teknologioiden järkevyyden. Trendi alkoi jo hamalla 1980-luvulla, kotimikrojen aloitettua vyörytyksen tavallisiin kotitalouksiin ja on vain kiihtynyt vuosikymmenten mittaan, kun teknologiasta on tullut aina vain kiinteämpi osa arkeamme.
"Kuka tarvitsee noin nopeaa nettiyhteyttä? Saisivat tänne [pieni paikkakunta] edes ISDN:n ensin"
Yksi tyypillisimmistä epäileviä tuomaita hunajapurkille houkuttelevista kehityksistä on liittynyt vahvasti Internetiin ja tarjottaviin laajakaistanopeuksiin. Jo 1990-luvun loppupuolen ISDN-yhteyksien aikoihin alkoi nykyisenkaltainen ihmettely. Oululaiset ihmettelivät järjetöntä 10Mbps VDSL-nopeutta, jota paikallinen puhelinyhtiö tarjosi samaan hintaan kuin muualla maassa tarjottiin ensiaskeleitaan haparoivia 256kbps ADSL-yhteyksiä. "Kukaan" ei tuntunut keksivän mitään käyttöä moiselle nopeudelle -- tai jos keksittiinkin, pakkohan sen oli olla piratismia varten, ei muuhun.
"Mihin ihmeeseen sä voit tarvita viiden gigatavun kovalevytilaa?"
...siinäpä lausahdus, jonka kuulin ihan itselleni osoitettuna vuonna 1996. Aikana, jolloin 750 megatavun kovalevy oli ns. normivalinta ja olipa joku hurja hommannut 2,5 gigatavuisen kovalevynkin koneeseensa. Ja kyllä, eihän siinä ollutkaan "mitään järkeä" ostohetkellä, enkä päätöstäni oikeastaan osannut silloin perustellakaan. Mutta yksittäinen teknologia nimeltä MP3 räjähti nettikäyttäjien tietoisuuteen saman vuoden syksyllä ja yht'äkkiä 5 gigatavun kovalevy alkoikin tuntumaan ihan fiksulta ostokselta.
"Mihin noin tarkkaa näyttöä kukaan voi tarvita?"
...ja niin edelleen. Jokainen teknologian harppaus, joka tulee kuluttajien tarjolle - ja on samaan aikaan selkeä harppaus aiemmasta eteenpäin - aiheuttaa aina saman reaktion. Ja kyllä, useimmiten ihmettelijät ovat juuri sillä hetkellä aivan oikeassa.
Miksi niitä sitten kehitetään?
Teknologioita viedään jatkuvasti pidemmälle yksinkertaisesti siksi, että niin voidaan tehdä. Oli kyse sitten nopeammista nettiyhteyksistä, suuremmista kovalevyistä, nopeammista prosessoreista tai tarkemmista näytöistä, syy on sama: koska niin voidaan tehdä.
Insinöörit saattavat ehkä keksiä pari näennäistä käyttökohdettakin kehittämilleen parannuksille, mutta usein loppukäyttäjien mielikuvitus ja ennenkaikkea ympäröivät, muut teknologiat, ovat ne, jotka "keksivät" sen todellisen tarpeen kehitetylle teknologialle.
Voidaan aivan perustellusti sanoa, että vuonna 1999, MP3:sten ja Napsterin noususta huolimatta, kukaan ei oikeastaan olisi keksinyt mitään järkevää, tavallisiin kuluttajiin uppoavaa käyttötarvetta vaikkapa 100Mbps verkkoyhteydelle. Mutta kun nopeat nettiyhteydet yleistyivät, myös palvelut, jotka olivat mahdollisia vain laajasti levinneiden, nopeiden nettiyhteyksien ansiosta, yleistyivät.
Pystyikö kukaan veikkaamaan tuolloin, että musiikin kuuntelussa siirryttäisiin puhtaaseen suoratoistoon, jossa kappaleita ei ikinä ladattaisi omalle koneelle? Saati sitten verkkovideon kasvuun nykyisenkaltaiseen tasoonsa? Tai että televisioyhtiöt ympäri maailmaa pohtisivat, missä vaiheessa tarpeeksi iso osa kuluttajista katselee "televisiota" verkon yli, että perinteinen yksisuuntainen lähetysteknologia voidaan lopettaa.
Nyt emme ehkä näe järkeä 4K-televisioissa, saati sitten 4K-kännykkänäytöissä. Mutta entäs fotorealistiset seinäpinnat, joiden pikselitiheys on sama kuin kohta saapuvilla 4K-kännyköillä? Ne voivatkin avata aivan erilaisia mahdollisuuksia maailmamme muuttamiseen kuin osataan kuvitellakaan. Ja teknologia syntyi ja kehittyi juurikin pikselitiheyden kilpajuoksun ansiosta.
Kovalevyjen tallennustila ja hinta ovat laskeneet niin alas, että kovalevy alkaa olla varsin turha ostos tavalliselle kuluttajalle. Järjetöntä, eikö totta? Kun sekä kovalevyt että verkossa siirretyt bitit ovat halventuneet lähelle ilmaista, ovat myös järjettömän kokoiset, lähes ilmaiset pilvitallennuspalvelut tulleet mahdollisiksi.
Osa meistä muistaa vielä ajan, kun perinteinen webmail sisälsi 10 megatavun rajan inboxille ja yksittäinen liitetiedosto sai olla korkeintaan megatavun kokoinen. Nykyisin tallennustila on palveluntarjoajille niin halpaa, että pian pilvipalveluista tulee muiden palveluiden oheistuote ja tuo kylkiäisenä tuleva, ilmainen tallennustila hakkaa keskiverto-PC:issä vielä 15 vuotta sitten käytössä olleen kovalevytilan.
Se, että juuri sinä et tarvitse, juuri nyt, sitä nurkan takana lymyilevää uusinta teknologista harppausta, ei tee kyseisestä teknologiasta mitenkään väheksyttävää, vaan tuokin kehitysaskel on vain uusin pala isossa teknologisessa palapelissä.
Eli siksi. Kehitys kehittyy, koska se omalta osaltaan.. no.. kehittää kehitystä vielä enemmän.
-Petteri Pyyny, tj
AfterDawn Oy
twitter: @pyyny
15 KOMMENTTIA
Moikkels (vahvistamaton)1/15
Enpä usko, että kännykän näytöissä kuitenkaan tarvitaan mitään 1000 ppi resoa. Virtuaalilaseissakin se riittää mainiosti. Sitä paitsi vaikka joskus löydettäisiin järkevä käyttötarkoitus tuollaiselle resoluutiolle, niin nykytilanteessa niitä ei kannata ostaa. Ylisuuresta resoluutiosta on vain haittaa. Akku kuluu nopeammin ja näytönohjaimessa ei riitä potkua huippugraafiikkaa varten. Jos suurta resoa joskus tarvitaan, niin sellainen kyllä pystytään kehittämään, kun nanoteknologia edistyy muillakin tekniikan osa-alueilla
On olemassa paljon esimerkkejä myös turhanpäiväisestä kehityksestä, josta ollaan sittemmin luovuttu
p.s. 1997 vuonna muuten tuli yleisesti 16 gigan levyt myyntiin, joten toimittaja taitaa nyt muistaa väärin sen aikaisen levynsä koon.
dRD2/15
Totta kai, koska myös mokien kautta kehitys kehittyy. Ja sen takia myös ne epäonnistumiset ovat olleet tärkeä osa kehitystä, on nähty jonkun teknologian epäonnistuminen tai puutteet ja osattu vastaavasti taas ohjata kehitystä uuteen suuntaan
Firman näppärä historia-arkisto käyttöön (=lehtihyllyt) ja MikroBitin mainokset pullistelevat syksyllä 1996 750 megatavun, 1 gigatavun ja 2,5 gigatavun kovalevyjä.
Moikkels (vahvistamaton)3/15
Olen samaa mieltä, että epäonnistumiset ovat tärkeitä, mutta esimerkiksi kännykän näytön tapauksessa se pitäisi huomata jo siinä vaiheessa, kun rsoluutio on800 ppi. Se on jo tyhmyyttä, jos alkaa tunkemaan uhd-näyttöä normaalikokoiseen älypuhelimeen.
dRD4/15
Jos sille on kysyntää, ihmiset ovat valmiita maksamaan siitä ja sen avulla voidaan kehittää aina vain tarkempaa, jolle on todennäköisesti paljonkin käyttöä myös muissa sovellutuksissa jonain päivänä... niin mikä kohta tuossa tarkalleen ottaen on tyhmyyttä?
teppoI5/15
Jos kulutustrendi siirtyisi vaikka 1000 PPI:n näyttöihin, niin eikö ylisuuriresoluutio silloin nimenomaan ruoskisi grafiikkapiirivalmistajia / akkukehittäjiä kehittämään tuotteitaansa. Mikäli ei ole olemassa ongelmaa, niin ratkaisuakaan sille ei todennäköisesti kehitetä.
RekookeR6/15
5ttä gigatavua ei kyllä varmasti voinut perustella. Se oli kallis ja niin paljoa tilaa ei voinut tarvita.
Onneks saatiin koululla käyttöön 1X cdpoltin, jolla saattoi polttaa kaikki netistä löytyneet mp3set ja ne muutama south park jakso mitkä oli todella surkealle laadulle pakattuna.
Pianhan se alle giganen kovalevy alkoi käydä ahtaaksi uusien huippu pelien myötä mm. duke nukem 3d. Tilaa piti saada poistamlla windows helppi tiedostoja tms. turhaa.
Lumikki7/15
Tyhmyyttä on se että kuluttaja ostaa "isoihin lukuihin perustuen" tietämättä että hänen silmänsä erottelukyky ei enää pysty asiaan. Eli kehitetään asioita pelkän liiketalouden takia, ei oikean tarpeen, eikä se myyjä vaivaudu valistamaan kuluttajaa. Koska hänelle on ihan sama mitä paskaa se kuluttaja ostaa, kunhan hän vain saa siitä rahaa.
Kuten uutisen otsikossa mainitaan sana TARVITSEE, niin se on aivan ei asia kuin myydään jotain mitä oikeasti ei tarvita, pelkän liiketalouden takia.
Olen kyllä samaa mieltä että ihmiset kyseenalaistaa uuden teknologian tarpeita liian usein, mutta olen myös sitä mieltä että sitä tehdään ihan tarpeellisesti myös eli pitää myös olla hieman krittiikkiä. Koska ei meillä kaikilla ihmisillä ole samanlaisia tarpeita. Esimerkiksi yksi tarvitsee nopeaa internettiä koska hän haluaa mediaviihdettä sen kautta, kun taas toinen ihminen ei edes halua koko mediaviihdettä ja näin ollen hänellä ei ole samanlaisia tarpeita. Pitää osata erottaa että ihmisten tarpeet voivat olla erillaisia.
Mutta kuka määrittelee mikä on ihmisille ongelma. Maailmassa on paljon asioita joissa ainoa määrittelevä asia on liiketaloudellinen voitto eli asioita ei kehitetä kuin siihen suuntaan joka tuottaa liiketaloudellista voittoa enemmän. Siis parempi tuote kuluttajalle ei välttämättä saavuta koskaan todellisuutta, koska se ei ole sille myyjälle niin hyvä taloudellisesti kuin joku paska tuote.
Esimerkiksi miten ne kuluttajan yksityisyyttä rikkovat tuotteet ovat kuluttajalle parempia eli kenen tarpeita oikein asiassa täytetään, kuluttajanko? Myös jos saa pidettyä kuluttajat tietämättöminä tai pakotettua huonompaan tuotteisiin tai palveluihin, siihen verrattuna mikä voisi olla parempi kuluttajalle niin eihän se kuluttaja edes osaa vaatia parempaa ja näin ollen tyytyy niihin paska tuotteisiin tai palveluihin vuodesta toiseen.
Tavallaan on hienoa että uusi kehitys tuo uusia haasteita jotka voivat johtaa aina vain edistyksellisimpiin tuotteisiin. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaista että se uusi olisi aina se parempi suunta tai ratkaisu yhteiskunnalle. Kysymys on myös mitkä motivaatiot eli miksi se on tuote tehty ja kenen tarpeita se oikeasti palvelee. Yhteiskunta ja koko maailma kärsii myös teknologisesta kehityksestä eli meidän planeetta ei kohta enää kestä nykyistä raaka-aineita tuhlailevaa liiketaloutta, mutta rahan takia sitä tehdään edelleen, koska raha kiertää paremmin.
Teknologialla on myös seurauksia niin hyviä kuin huonoja. Teknologisia tarpeita voi olla oikeita ja keinotekoisesti luotuja. Itse sanoisin että näkemys teknologian kehitykseen riippuu paljon ihmisen omasta arvomaailmasta eli millaisena sen haluaa nähdä. Ei kuitenkaan kannata pistää kaikkia ihmisiä samaan lokeroon vain omien arvomaailmojen takia. Tarkoitan että asiassa on monenlaisia näkökulmia eikä vain pelkästää se että pidetään teknologian ja liiketalouden kehitystä uutena Jumalana. Uutta teknologiaa voi käyttää ihmiskunnan kehitykseen niin hyvässä kuin pahassa eli kuka sitä teknologian kehityksen suuntaa kontrolloi ja mihin tarkoituksiin?
Taeco8/15
Nykyisten puhelimien LCD-näyttöjen kontrasti ja väriavaruus on surkea, kun taas 5" 1080p Amoled-näyttö on suttuinen ja ruma. En ole vielä 5" 1440p pentile-näyttöä, mutta itselleni 1080p ei ainakaan riitä jos ei käytetä neliön muotoista alipikselimatriisia. Odotan sitä päivää, kun meillä on puhelimissa näytöt, jotka kattavat koko ihmissilmän väriavaruuden ja erottelukyvyn. Ja tietenkin myös se ääretön kontrasti. Hiukan korkeampi virkistystaajuuskaan ei olisi pahitteeksi.
Zunter9/15
Nykyään osittain samanlainen ongelma syntyy kun haluaa uudet pelit jotka vievät kymmeniä gigoja mahtumaan pienille SSD-levyille.
Akmk10/15
Muuten totta, mutta Duke Nukem 3D ei ollut ihan hyvä vertaus tilaa vievistä huippupeleistä, koska se ei montaa kymmentä megaa tilaa vienyt, mahtuiko pakattuna jopa 3 disketille, jos ei nyt ihan oma muisti heittele.
RekookeR11/15
Tuo on kyllä kieltämättä vastaava tilanne, reilu 100 gigaa terasesta jäljellä vaikka siinä ei ole kuin tärkeimmät pelit asennettuna. Kummasti vievät tilaa.
Ai, mä muistin et se vei tosi paljon. Ainakin se oli todella hidas lähettää sähköpostilla kavereille.
toke012/15
Monet meistä muistavat vielä nekin operaattorit, jotka yhä kehtaavat noita kymmenen megan postilaatikoita tarjota...
Akmk13/15
Ei nyt suoraan tähän asiaan liity, mutta Jippiin sähköpostilaatikko on jäänyt 4megan kokoiseksi kun Jippiin toiminta on loppunut, mutta sähköpostiosoitteet on jätetty käyttöön. Näin mielenkiintoisena yksityiskohtana. Joskus se tila riitti sähköpostille.
Zeitsei14/15
Tekniikka on "valmis" sitten, kun pystytään siirtämään ääretön määrä dataa äärettömän nopeasti mihin ja milloin vain, vaikka sitä tekisi yhtä aikaa ääretön määrä koneita.
Tekniikan ja fysiikan rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, mutta ainakin tällä hetkellä on turha kuvitella että siirtäisit 1000 pakkaamattoman 4K elokuvan kokoelmaa verkkolevylle ja takaisin (petatavuja), ilman että siinä kestäisi vuosi.
zekeman15/15
Zeitsei. Luepa Iain M. Banksin Tähystä tuulenpuolta. Siinä on vähän hahmoteltu miten "Mieli" ja "Keskiö" toimivat. Aina esimerkiksi etiäisen kautta tavoitettavissa olevat tekoälyt, joihin voi olla yhteydessä miten iso joukko hyvänsä yhtä aikaa, ja jotka valvovat ja avustavat etiäisten avulla valtavia keinotekoisia maailmoja.
Tieteiskuvitelmaa toki, mutta se, että voin nyt näpyttelyn sijaan sanella muistiinpanot tai viestit puhelimelle, joka tunnistaa puheen pilvessä ja muuttaa sen tekstiksi kännykälleni, on alkua tuolle kehitykselle. (Luultavasti NSA ja muutama muu taho kuuntelee samalla)
Hiukan on menty eteenpäin ajoista, kun arvoin, sijoitanko 10 megatavun korttikiintolevyn sijaan peräti 20 megan levyyn - kun se matikkaprosessorikin 286:n oheen maksoi aika paljon. Ja 28 kb:n modeemia pidin päällä vain sen verran, kuin pankki- tai muiden asioiden hoitamiseen tarvitsi...
Silti, antaa mennä vain, kyllä sivupolut ennemmin tai myöhemmin karsiutuvat. Kuluttajilla on kehityksen suunnassa sananasa sanottavana.
TÄMÄN UUTISEN KOMMENTOINTI ON PÄÄTTYNYT